Olen tutkielmassani kiinnostunut siitä, miksi maaseudun tapahtumanjärjestäjät tekevät tai eivät tee yhteistyötä, jonka toinen osapuoli toimii toisella paikkakunnalla. Tapahtumatuotantojen rakenne on usein verkostomainen, joustava ja tuotannon luonteeseen kuuluu laadultaan ja määrältään vaihteleva resurssitarve tuotannon eri vaiheissa. Yhteistyö on monelle tapahtumanjärjestäjälle luonteva tapa täydentää oman organisaation rajallisia resursseja tapahtumatuotannon lyhytaikaiseen tarpeeseen, vaikka yhteistyöhön liittyy aina myös riskejä. Lähiyhteistyötä on tutkittu paljon, mutta volyymiltään vähäisemmästä kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä tiedetään vielä vähemmän.
Olen haastatellut tutkielmaani kuutta pienissä, alle 6 000 asukkaan maaseutukunnissa tapahtumia järjestävää henkilöä. Haastateltavat osallistuvat harrastuksena tai työnään hyvin erilaisten kulttuuriohjelmaa sisältävien tapahtumien järjestämiseen yhdistyksissä, kunnalla tai yrityksen kautta. Tutkin tapahtumanjärjestäjien yh
teistyövalinnoilleen esittämiä perusteluita laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuskysymykseni ovat 1) mistä näkökulmista maaseudun tapahtumanjärjestäjät perustelevat kuntarajat ylittävään yhteistyöhön liittyviä valintojaan, 2) mitkä ovat kuntarajat ylittävän yhteistyön syyt ja mitkä asiat edesauttavat sen valitsemista ja 3) millaisia esteitä kuntarajat ylittävälle yhteistyölle on ja mitkä asiat rajoittavat sen valitsemista.
Teoreettinen viitekehys muodostuu eri tieteenaloilla tehdyistä yhteistyö- ja tapahtumatutkimuksista. Hyödynnän muun muassa viestintätieteiden piirissä tehtyjä yhteistyön vuorovaikutukseen keskittyviä tutkimuksia sekä sosiologian verkostotutkimuksia.
Tutkielmani osoittaa, että kuntarajat ylittävän yhteistyön valinta muodostuu ongelmaehdotuksen arvioinnista, yhteistyön valinnasta toimintastrategiana ja yhteistyökumppanin valinnasta. Näihin valintoihin vaikuttavat taustayhteisön, tapahtuman, mahdollisen hankkeen ja oman elämän näkökulmista arvioidut suunnitellun toiminnan hyvät ja huonot puolet. Yhteistyön syntymistä edesauttavia asioita ovat esimerkiksi toiminnassa havaittu tarve, kumppanin kyky vastata siihen, samoissa verkostoissa toimiminen ja osapuolten sopiva eri- tai samankaltaisuus. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä rajoittavat muun muassa suunnitellun toiminnan sopimattomuus tapahtuman konseptiin, paikan profiiliin, yhteisön arvoihin tai sen toiminnan luonteeseen, välimatka ja sen kulkemisen kalleus, aika- ja henkilöresurssien puute, ennakkoluulot, epävarmuus, toimimattomat henkilökemiat ja pettymys toisen osapuolen yhteistyöhön asettamiin panoksiin.
Kuntarajat ylittävän yhteistyön valinta on kompleksinen kokonaisuus, jonka tuloksiin vaikuttavat tapahtumanjärjestäjän yhteistyölle arvioimat riskit ja mahdollisuudet kokonaisuutena. Tutkielmani tulokset voivat auttaa esimerkiksi kulttuuritoiminnan kehittäjiä yhteistyöprojektien toteutettavuuden ja hyödyllisyyden arvioinnissa.
...
