Realistinen arviointi kulttuuripajan osallistujien tavoitteita edistävistä ja estävistä tekijöistä

Abstract

Tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kulttuuripajatoimintaan osallistuvien mielenterveyskuntoutujien tavoitteita, niissä tapahtuvia muutoksia ja muutosta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkielma kiinnittyy realistisen arvioinnin tutkimussuuntaukseen. Tutkielman kontekstina ja tutkittavana interventiona toimii nuorille mielenterveyskuntoutujille suunnattu kulttuuripajatoiminta. Kulttuuripajoilla järjestetään toiminnalliseen vertaistukeen perustuvia vapaamuotoisia ryhmiä, jotka on suunnattu alle 35-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Kulttuuripajamallissa painotetaan mielekästä tekemistä, onnistumisen kokemuksia, vertaisuutta ja osallisuutta. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu seitsemän kulttuuripajalle osallistuneen nuoren aikuisen toiminnalle asettamien tavoitteiden pohjalta muodostetuista tapauskohtaisista seuranta-asetelmista sekä samoilta osallistujilta ennen ja jälkeen seurannan kerätystä teemahaastatteluaineistosta. Tapauskohtaiset asetelmat analysoitiin visuaalisesti ja haastatteluaineisto sisällönerittelyllä ja sisällönanalyysilla. Osallistujien toiminnalle asettamat tavoitteet liittyivät psyykkiseen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja arkisiin muutoksiin sekä ryhmien sisältöihin. Viidellä seitsemästä osallistujasta tapahtui edistymistä vähintään yhdessä asetetussa tavoitteessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kulttuuripajatoiminta sisältää osallistujien erilaisia tavoitteita edistäviä ja estäviä tekijöitä. Edistävät ja estävät tekijät liittyvät mielekkään tekemisen saamiseen päiviin, sosiaalisiin suhteisiin, onnistumisen kokemuksiin sekä oman pajan ohjaamiseen. Pääosin tutkimuksen tulokset antavat tukea kulttuuripajamallin tausta-ajatuksille, vertaistuen jäädessä aineistosta puuttumaan. Tapauskohtaiset asetelmat näyttäytyvät tutkimuksen valossa toimivana menetelmänä asiakaskohtaisten tavoitteiden monitorointiin. Seurannan oikea-aikaisuudella on kuitenkin suuri merkitys muutosten todentamisen kannalta. Realistisen arvioinnin näkökulmasta tapauskohtaiset asetelmat tulee suunnata intervention taustateorioista johdettujen tuloksia, mekanismeja ja konteksteja koskevien oletusten testaamiseen