Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHuupponen, Krista
dc.date.accessioned2017-05-15T08:35:36Z
dc.date.available2017-05-15T08:35:36Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53940
dc.description.abstractUusperhe on suomalaisille tuttu käsite, ja perinteiset nimitykset äitipuoli ja isäpuoli ovat tuttuja kaikille. Viime aikoina perinteisten nimitysten rinnalle on noussut myös uusia tarjokkaita. Aiheesta ei ole kuitenkaan tehty kartoittavaa tutkimusta, vaan sitä on käsitelty lähinnä mediassa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan käsityksiä uusperheiden jäsenistä käytettävistä nimityksistä. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä nimityksiä uusperheiden jäsenet käyttävät perheenjäsenistään ja minkälaisia syitä nimitysten käytölle tai välttelylle esitetään? Millaisia käytäntöjä tai haasteita nimeämiseen liittyy ja kaivataanko uudenlaisia nimityksiä? Tunnistetaanko uusperheiden keskuudessa uudenlaisia nimityksiä ja millaisia asenteita niihin liittyy? Tutkimuksen aineisto on kerätty verkkokyselyllä, ja se on analysoitu sekä määrällisesti että laadullisesti. Kaikkiaan kyselyyn osallistujia oli 64, mutta vapaaehtoisten kysymysten vuoksi vastausprosentti vaihteli kysymyksen mukaan. Eniten hajontaa oli avoimissa kysymyksissä, mutta siitä huolimatta lähes kaikki osallistujat vastasivat kaikkiin kysymyksiin. Tutkimustulokset osoittavat, että perinteisten nimitysten rinnalla käytetään moninaisia nimityksiä, joista etenkin bonus-alkuiset nimitykset ovat lähes yhtä suosittuja kuin -puoli-loppuiset. Etenkin perheen sisällä bonus-alkuisia nimityksiä käytetään usein, mutta puolivanhempien osalta niiden käyttö ei yllä perheen ulkopuolelle. Kuitenkin perheen lapsia nimitetään usein bonus-alkuisilla nimityksillä, mikä voi viitata siihen, että perheeseen kuuluvat lapset koetaan mieluummin kokonaisina ja mieluisana lisänä kuin puolikkaina. Bonus-alkuiset nimitykset koetaan myönteisempinä kuin perinteiset puolikkuuteen viittaavat nimitykset. Niiden toivotaan vakiintuvan käytettäviksi nimityksiksi, vaikka käyttöä monien muiden uudempien nimitysten tavoin joudutaan selittämään ulkopuolisille. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että nimitysten käytössä on tapahtumassa muutos: uusperheet muodostavat omanlaiset käytäntönsä nimityksille riippumatta siitä, koetaanko nimityksiin liittyvän haasteita vai ei.fi
dc.format.extent40
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othernimistöntutkimus
dc.subject.othernimitys
dc.subject.otheruusperhe
dc.subject.otherkyselytutkimus
dc.titleBonusäiti, isän uus ja ne kumppanin lapset edellisestä liitosta : uusperheiden jäsenistä käytettävät nimitykset ja niihin liittyvät käytännöt
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201705152342
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.date.updated2017-05-15T08:35:37Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot