dc.contributor.advisor | Hirvensalo, Mirja | |
dc.contributor.author | Saarnio, Heidi | |
dc.contributor.author | Viertola, Jarkko | |
dc.date.accessioned | 2017-05-12T07:04:16Z | |
dc.date.available | 2017-05-12T07:04:16Z | |
dc.date.issued | 2017 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1701837 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53910 | |
dc.description.abstract | Saarnio, H. & Viertola, J. 2017. Lapsuudessa ja nuoruudessa urheiluseuraharrastamisen lopettaneiden
ja jatkaneiden erot aikuisuuden terveyskäyttäytymisessä. Liikuntatieteellinen tiedekunta,
Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 64 s.
Lapsuuden liikunta-aktiivisuudella ja urheiluseuraharrastamisella on tutkittu olevan yhteys aikuisuuden
liikunta-aktiivisuuteen, mutta vaikutuksista muuhun terveyskäyttäytymiseen ei ole
paljoa tietoa. Monosen ym. (2016) mukaan Suomessa noin puolet nuorista on mukana urheiluseuratoiminnassa
säännöllisesti ja aktiivisesti. Tutkimuksissa on kuitenkin ilmaistu huoli niin
sanotusta drop out -ilmiöstä, eli seuraharrastuksen lopettamisesta iän karttuessa. Tämän tutkimuksen
tarkoituksena oli selvittää, miten drop out -ilmiö mahdollisesti vaikuttaa aikuisuuden
terveyskäyttäytymiseen ja samalla, eroaako seuraharrastuksen lopettaneiden ja sitä jatkaneiden
liikunta-aktiivisuus, päihteidenkäyttö ja ruokailutottumukset, sekä television katselu aikuisuudessa.
Tutkimuksen aineisto on koottu Lasten Sepelvaltimotaudin riskitekijät -pitkittäistutkimuksen
aineistosta lapsuudesta (9-15 v.) ja aikuisuudesta (33-39 v.) kahdelta eri mittauskerralta (-83,-
86,-07,-11). Askelten määrää lukuun ottamatta muuttujat kerättiin kyselylomakkeiden perusteella.
Lapsuudessa drop out muuttuja saatiin luotua 321 tutkittavalle (pojat=188, tytöt=133).
Drop out muuttujan perusteella tarkasteltiin seuraharrastuksen lopettaneiden ja jatkaneiden terveyskäyttäytymisen
eroja.
Tekijät, joita tarkasteltiin lapsuudessa, olivat: liikunta-aktiivisuus –indeksi (PAI), todistuksen
kaikkien aineiden keskiarvo, asuinpaikka ja vanhempien koulutustaso sekä BMI. Aikuisuuden
muuttujat taas olivat: fyysinen-aktiivisuus –indeksi (PAI), aerobiset askeleet, tupakan poltto,
alkoholin käyttö, television katselu, terveellisen ruokavalion -indeksi ja kasvisten syönnin -indeksi.
Analyysissä käytettiin keskiarvojen vertailua (t-testi) ja ristiintaulukointia (χ2
-testi) selvitettäessä
muuttujien välistä riippuvuutta, sekä ristiintaulukointia.
Tulosten perusteella koko tutkimusjoukossa seuraharrastusta lapsuudessa jatkaneet söivät aikuisena
terveellisemmin ja myös liikkuvat enemmän aikuisuudessa ja lapsuudessa. Tutkittavien
terveellisessä ruokavaliossa (p=0.021) ja kasvisten syönnissä (p=0.047) todettiin merkitsevä
ero siten, että jatkaneiden indeksi oli korkeampi, kuin lopettaneilla. Fyysinen kokonaisaktiivisuus
oli jatkaneilla merkitsevästi suurempaa kuin lopettaneilla (p=0.019). Oletuksista huolimatta
muissa aikuisuuden muuttujissa ei löytynyt merkitseviä eroja ryhmien välillä. Lopettaneiden
miesten terveyskäyttäytymisen erot verrattuna jatkaneisiin miehiin olivat selvempiä,
kuin naisten vastaavat erot.
Miehillä lapsuudessa lopetettu harrastus oli yhteydessä negatiivisesti aikuisuuden terveyskäyttäytymiseen.
Lasten ja nuorten urheiluseuraharrastamisen toteuttamiseen ja mahdollistamiseen
onkin hyvä kiinnittää huomiota myös kansanterveydellisistä syistä. Oleellista on pohtia, miten
saadaan nuoret jatkamaan harrastusta pidempään, ohi kriittisen ikävaiheen. Urheiluseurojen tavoittaessa
yhä useampia lapsia ja nuoria, on niillä mahdollisuus kasvattaa ja opastaa nuoria
omaksumaan terveellisiä tapoja, jotka kantavat läpi elämän. | fi |
dc.description.abstract | Saarnio, H. & Viertola, J. 2017. Health behavior differences among those finnish adults that
continued or quited organized sports in childhood. Faculty of sports and health scienses. University
of Jyvaskylä. Master’s thesis in sport pedagogy. 64 p.
Earlier studies show that there is connection between adolescent physical activity (also organised
sports) and adulthood physical activity, but there is not much evidence on how adolescent
organized physical activity effects on adulthood health behavior. According to Mononen etc.
(2016) about half of finnish adolescents are participating on organized club sports regularly and
actively. However, studies have expressed a worry about so-called drop out -phenomenon, aka.
quiting organized sports among aging (Mononen etc. 2016). Meaning of this study was to investigate
how drop out in adolescence may effect adulthood health behavior and at the same
time to find out if physical activity, usage of intoxicants, eating habits and time spent on watching
tv in adulthood differs between drop outs and those who continued organized sports in
childhood and adolescence.
Material of this study was gathered from larger study called the Cardiovascular Risk in Young
Finns longitudinal study. Our material was gathered from four measurement times. Two from
childhood/adolescence (-83 and -86) and two from adulthood (-07 and -11). In childhood participants
were aged between 9 and 15 and in adulthood between 33 and 39. Material has been
gathered with questionnaires and objective measurements. It was possible to create the drop out
variable only for 321 test subjects (188 boys and 133 girls). Differences between adulthood
health behavior were investigated according to drop out variable which showed which subjects
quited organized sports in adolescence and which continued.
Variables from childhood were: physical activity index (PAI), average value of childs school
grades, habitation, parents education and BMI. Adulthood variables were: physical activity index
(PAI), aerobic steps during day, smoking, drinking, television watching, healthy food index
and vegetable eating index. Independent samples t-test and khii-square test and crosstabulation
were used to investigate the data.
According to results of this study those who stayed with club sports in adolescence ate more
healthy in adulthood and had higher physical activity in adulthood and childhood than drop
outs. Significant differences were found among subjects diet (p=0.021) and amount of vegetables
in diet (p=0.047). Therefore, those who stayed with club sports in adolescence ate healthier
way in adulthood. Physical activity was significantly higher on those who continued club sports
than drop outs (p=0.019). Other variables did not have any significant differences. Results show
that male subjects differed way more than female subjects between drop outs and those who
stayed in club sports.
Droping out from club sports in adolescence effected more on adulthood health behavior among
men than women. That in mind we should pay attention on adolescence club sports and the way
that they are organized also from public health point of view. It is essential to consider how to
keep young people with club sports longer, past the critical age phase. As they reach more and
more adolescents, sports clubs have opportunity to raise and guide adolescents to adapt healthy
habits that carry on trough the life. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (74 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | drop out | |
dc.title | Lapsuudessa tai nuoruudessa urheiluharrastuksen lopettaneiden ja sitä jatkaneiden terveyskäyttäytymisen erot aikuisuudessa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201705122307 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.date.updated | 2017-05-12T07:04:17Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | liikunta | |
dc.subject.yso | urheiluseurat | |
dc.subject.yso | harrastukset | |
dc.subject.yso | nuoret | |
dc.subject.yso | terveyskäyttäytyminen | |
dc.subject.yso | aikuisuus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |