Tässä tutkielmassa tarkastelen Facebookissa jaettujen uutisten saatetekstejä. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä uutisia seurataan yhä useammin sosiaalisen median palvelujen kautta. Sosiaalisessa mediassa uutisen otsikon, uutiskuvan ja ingressin lisäksi lukijaa lähestytään uutiseen liitettävän saatetekstin kautta. Saatetekstillä onkin paljon merkitystä siinä, päätyykö lukija avaamaan uutista. Saateteksti myös antaa lukijalle tietyn näkökulman aiheesta ja ohjaa täten lukijan ajattelua sekä uutisen ympärille kehittyvää keskustelua.
Tarkoituksenani oli selvittää tutkielmassani, millaisen tekstilajin Facebookin uutisten saatetekstit muodostavat. Tutkielman lähtökohtana onkin tekstilajianalyysi. Huomion kohteena ovat erityisesti saatetekstien tekstilajille tyypilliset funktiot sekä kielelliset keinot, joilla tekstit pyrkivät päämääriinsä. Tästä syystä teoreettinen viitekehys pohjautuu tekstilajin käsitteen lisäksi systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Tärkeitä käsitteitä ovat SF
-teorian käsitteet teksti, rekisteri, tilannekonteksti sekä metafunktiot.
Tutkimukseni aineisto koostuu 75 saatetekstistä. Saatetekstit kerättiin viideltä suurimmalta verkkouutisoijalta, joita ovat Helsingin Sanomat, Yle Uutiset, Ilta-Sanomat, Iltalehti sekä MTV Uutiset. Aineistonkeruu tapahtui poikkileikkauksena tietyn ajanjakson sisällä. Analyysi puolestaan toteutettiin aineistolähtöisesti hyödyntämällä systeemis-funktionaalisen kieliteorian metafunktioita. Analyysissa nostettiin esiin ne kielelliset piirteet, jotka olivat ominaisia tekstilajille ja ilmensivät sen funktioita.
Saatetekstit näyttivät muodostavan oman tekstilajinsa, jonka teksteillä oli yhteinen funktio: pohjimmainen tarkoitus oli saada lukija kiinnostumaan uutisesta, avaamaan se tai osallistumaan uutiseen muulla tavalla. Saateteksteillä oli myös yhteisiä kielellisiä piirteitä. Tekstilajin sisällä oli kuitenkin myös hajontaa. Saatetekstit jakautuivatkin viiteen alatyyppiin erilaisten alafunktioiden ja niitä ilmentävien kielellisten piirteiden perusteella. Pääfunktionsa lisäksi saateteksteillä oli siis viisi erilaista alafunktiota, jotka aiheuttivat hajontaa myös kielen tasolla. Tekstilajin sisäinen vaihtelu näyttikin kuuluvan saatetekstien ominaispiirteisiin. Kaiken kaikkiaan saatetekstit näyttivät kuitenkin muodostavan oman tekstilajinsa yhteisen funktionsa ja kontekstinsa sekä yhdistävien kielellisten piirteidensä vuoksi.
Saatetekstit ovat uusi ilmiö uutiskentällä. Ne muistuttavat otsikkoa, mutta niihin yhdistyy lisäksi sosiaaliselle medialle tyypillisiä piirteitä. Saatetekstien kautta olisikin mahdollista tehdä päätelmiä siitä, miten uutisointi on muuttumassa. Lisäksi saatetekstit ovat hyvä esimerkki tekstilajista, joka on syntynyt muiden tekstilajien pohjalta ja on edelleen muutoksessa. Saatetekstit saattavatkin antaa vihjeitä myös laajemman tekstimaailman muutoksen suunnasta.
...
