Show simple item record

dc.contributor.advisorPiirainen-Marsh, Arja
dc.contributor.authorYlänkö, Minna
dc.date.accessioned2017-05-03T16:45:41Z
dc.date.available2017-05-03T16:45:41Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1700336
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53779
dc.description.abstractTämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on tarkastella kahden kaksikielisen perheen jäsenten identiteetin rakentumista. Vaikka kaksikielisyyttä perheissä on tutkittu laajalti, identiteetin rakentumisen näkökulmasta tutkimuksia on suhteellisen vähän. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tavoitteena oli selvittää miten perheenjäsenet kuvaavat identiteettiään ja identifioituvat kieliinsä sekä millaisia identiteettejä he rakentavat itselleen. Identiteettiin liittyen, tukielma halusi myös vastata kysymyksiin kielen käytöstä sekä tunteiden ilmaisemisesta. Tutkielma myös tarkastelee mahdollisia eroja ja yhtäläisyyksiä identiteettien välillä sukupolvien sekä sisarusten kesken. Lähtökohtana tutkielmassa on, että kieli ja identiteetti ovat erottamattomat ja identiteetti rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa; kun perheenjäsenet kuvaavat identiteettiään, he samalla luovat uusia merkityksiä sekä rakentavat identiteettiään. Kaksikielisyyden määritelmä painottuu enemmän kahden kielen jatkuvaan käyttöön, kielten yhtäläisen osaamisen sijaan. Tutkielman aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin skypen välityksellä. Aineiston analyysimenetelminä käytetään laadullista sekä temaattista analyysia sekä näiden lisäksi identiteettiä tarkstellaan diskurssianalyyttisesta lähtökohdasta, minkä mukaan kieli nähdään todellisuuden kuvana tai itse todellisuutta rakentavana tekijänä. Tutkimustulokset osoittavat, että molempien perheiden natiivit englannin kielen puhujat, äidit, identifioituvat vahvemmin englannin kuin suomen kieleen. Toinen äideistä rakensin myös erittäin vahvan kanadalaisen kulttuurisen identiteetin itselleen. Suomalaiset isät puolestaan kuvasivat itseään hyvin kaksikielisinä. Kaikki lapset identifioituivat voimakkaasti molempiin kieliin sekä kulttuureihin, lukuunottamatta yhtä, jonka kielellinen ja kulttuurinen identiteetti oli vahvasti suomalainen. Kaikki perheenjäsenet olivat jokseenkin sitä mieltä, että äidinkieli on myös tunnekieli, mutta monet kokivat myös pystyvänsä ilmaisemaan toisella kielellään tunteitaan. Sisarusten sekä sukupolvien välisiä eroja identiteeteistä löytyi myös.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (99 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoeng
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherbilingualism
dc.subject.otheridentity
dc.subject.otheridentity construction
dc.subject.otherfamily
dc.title"Bilingual is our identity" : exploring identity construction in bilingual families
dc.title.alternativeExploring identity construction in bilingual families
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201705032178
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.date.updated2017-05-03T16:45:42Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi301
dc.subject.ysokaksikielisyys
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysoperhe
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record