Show simple item record

dc.contributor.advisorMauno, Saija
dc.contributor.authorHopeasaari, Anna
dc.contributor.authorTaipalus, Janita
dc.date.accessioned2017-04-22T14:24:37Z
dc.date.available2017-04-22T14:24:37Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1695156
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53652
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkastelimme äitien kokeman työstressin yhteyttä lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. Analysoimme myös äitien koulutustason yhteyttä työstressin kokemiseen sekä lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. Lisäksi analysoimme, muuntaako äitien koulutustaso äitien kokeman työstressin yhteyksiä lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. Viimeisenä mielenkiinnonkohteenamme oli lasten sukupuolten väliset erot subjektiivisessa hyvinvoinnissa. Tutkimus on osa TIKAPUU-Alakoulusta yläkouluun-tutkimushanketta ja käyttämämme aineisto kerättiin syksyllä 2014. Tutkimus rajattiin kuudesluokkalaisiin lapsiin, joiden äidit vastasivat vanhemman kyselylomakkeeseen (N=671). Lasten subjektiivinen hyvinvointi koostui tässä tutkimuksessa elämäntyytyväisyydestä, vähäisestä masentuneisuudesta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Lasten elämäntyytyväisyyttä arvioitiin Satisfaction With Life Scale-mittarilla ja masentuneisuutta mitattiin depressioseulalla (DEPS). Fyysistä aktiivisuutta kartoitettiin kolmen erillisen kysymyksen avulla. Mitattaessa äitien kokemaa työstressiä, äitien tuli arvioida, missä määrin työhön liittyvät asiat tuottavat heille stressiä. Tutkimuksessa havaittiin, että äitien kokema työstressi oli yhteydessä lasten masentuneisuuteen, eli mitä enemmän äiti koki työstressiä, sitä korkeammat masentuneisuuden pistemäärät lapsi raportoi. Vastaavia yhteyksiä ei löytynyt elämäntyytyväisyyden tai fyysisen aktiivisuuden osalta. Korkeammin koulutetut äidit kokivat matalammin koulutettuja äitejä enemmän työstressiä. Äitien koulutustaso ei kuitenkaan ollut yhteydessä lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. Äitien koulutustason ja työstressin välinen yhdysvaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tämä tutkimus antaa lisätukea vanhempien kokeman työstressin sekä työn ja perheen yhteensovittamisen tutkimuksen tarpeelle. Lisäksi tulokset haastavat äitejä pohtimaan työstään aiheutuvan stressin vaikutuksia perheensä, erityisesti lasten, elämään.
dc.format.extent1 verkkoaineisto (42 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othertyöstressi
dc.subject.othersubjektiivinen hyvinvointi
dc.subject.otherelämäntyytyväisyys
dc.subject.othermasentuneisuus
dc.subject.otherfyysinen aktiivisuus
dc.subject.otherkoulutus
dc.subject.otherristikkäissiirräntä
dc.subject.otheräidit
dc.subject.otherlapset
dc.titleÄitien kokeman työstressin yhteys lasten subjektiiviseen hyvinvointiin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201704222043
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.date.updated2017-04-22T14:24:38Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysotyö
dc.subject.ysostressi
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysotyytyväisyys
dc.subject.ysomasennus
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysokoulutustaso
dc.subject.ysokoulutus
dc.subject.ysoäidit
dc.subject.ysolapset


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record