Linguistic identities of Finnish students : what has English got to do with it?

Abstract

Monikielisyys on osa arkeamme. Täten se voi vaikuttaa myös monien identiteetteihin. Koska myös kielellinen identiteetti muuttuu jatkuvasti, on mahdollista, että opitut kielet voivat vaikuttaa sen rakentumiseen. Monikielisyyden vaikutuksia suomalaisten kieli-identiteetteihin ei olla kuitenkaan mittavasti tutkittu, ja monet aiemmista tutkimuksista keskittyvät vain CLIL-oppijoihin. Tässä tutkielmassa halusin tutkia sekä suomella että vieraalla kielellä opiskelevia lukiolaisia, ja samalla myös löytää mahdollisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia näiden ryhmien välillä.

Tutkielmaani varten haastattelin yhteensä kahdeksaa lukiolaista tarkoituksenani kuulla, kuinka he puhuvat kielellisestä identiteetistään ja millaisia repertuaareja he käyttävät. Pidin kaksi ryhmähaastattelua, joista toisessa oli IB-lukiolaisia ja toisessa opiskelijoita suomenkielisestä lukiosta. Kysymykset koskivat haastateltavia kielenkäyttäjinä, heidän opiskelemiaan kieliä sekä heidän ajatuksiaan omasta mahdollisesta monikielisyydestään. Analysoin aineistoni diskursiivisella otteella, minkä jälkeen pystyin nimeämään sen pohjalta kolme eri repertuaaria: tärkeys vs. merkityksettömyys, kielenoppija vs. kielenkäyttäjä sekä yksikielinen vs. monikielinen. Sain selville, että englannilla oli suuri merkitys lukiolaisten kielelliselle identiteetille. Se oli opiskelluista kielistä ainoa, joka koettiin suomen lisäksi tärkeäksi ja jonka osaamista kuvattiin positiivisesti. Monikielisyydestä puhuttaessa englanti oli myös ainoa kieli, jonka taitaminen vaikutti opiskelijoiden käsityksiin itsestään, eikä englantia enää nähty vieraana kielenä. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan jakaneet näitä mielipiteitä, sillä haastateltaviin kuului myös opiskelijoita, jotka kokivat olevansa yksikielisiä. Osa heistä myös koki englannin vaikeana, eivätkä he nähneet tulevaisuudessa käyttävänsä sitä ainakaan merkittävissä määrin.