dc.description.abstract | Kandidaatintutkielma perustuu oletukseen siitä, että kieli on tekoja, eikä vain väline, jonka kautta välitetään
informaatiota. Kielen avulla rakennamme todellisuutta ja vastavuoroisesti meitä ympäröivä maailma ja todellisuus
ohjailevat sitä, miten käytämme kieltä erilaisiin tarkoituksiin. Kielellä on kyky heijastaa ja luoda sosiaalisia
suhteita. Edellä mainittu koskee kielitieteiden pragmatiikaksi kutsuttua osa-aluetta, joka systemaattisesti tutkii
kielellisiä ilmaisuja, sanoja ja lauseita, erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa sekä ihmisten välisessä
vuorovaikutuksessa.
Teoreettisena pohjana tutkielmaa varten käytettiin pääasiallisesti Brownin ja Levinsonin kehittämää
kohteliaisuusteoriaa, jonka mukaan kielenkäyttö voidaan kohdistaa vastaanottajan tai/ja puhujan positiivisiin tai
negatiivisiin kasvoihin, jotka ovat olennainen osa ihmisten itsellensä ja muille rakentamaa identiteettiä sekä
sosiaalista kanssakäymistä. Kasvoilla ei teoriassa viitata fyysisiin kasvoihin ihmiskehossa, vaan jokaisen ihmisen
julkiseen kuvaan itsestään, jonka hän toivoo muille välittyvän ja jotka voivat tulla tilanteesta riippuen
vahvistetuiksi, uhatuiksi tai jopa menetetyiksi. Tutkielmassa tarkasteluun otettu negatiivinen kohteliaisuus
kohdistuu kommunikatiivisessa tilanteessa eritoten vastaanottajan negatiivisiin kasvoihin, eli niihin, jotka
heijastavat kasvojen haalijan toivetta omaan yksityisyyteen sekä vapaaseen, muiden rajoittamattomaan toimintaan.
Tutkielmassa perehdytään tarkastelemaan saksalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden negatiivista kohteliaisuutta
koskevaan kielenkäyttöön tilanteessa, jossa he joutuvat kirjoittamaan heitä sosiaalisesti korkeammassa asemassa
olevalle henkilölle, kuvitellun kurssin professorille sähköpostiviestin pyytääkseen tältä lisäaikaa kotiaineen
palautukseen. Tämänkaltainen pyyntö määritellään Brownin ja Levinsonin teorian mukaan vastaanottajan
negatiivisia kasvoja uhkaavaksi teoksi, jonka mukaan sähköpostin lähettäjä voi valita erilaisia, negatiivisen
kohteliaisuuden mukaisia strategioita pehmentääkseen pyyntöään sekä välttääkseen rajoittamasta vastaanottajan
toiminnanvapautta. Se, millaisia kielellisiä strategioita opiskelijat saksalaisesta sekä suomalaisesta kulttuurista
valitsevat ja miten valinnat ovat sidoksissa kulttuuriin, sen normeihin sekä käsityksiin sosiaalisesta läheisyydestä,
toimijoiden valtasuhteista sekä kielellisen, kasvoja uhkaavan teon vakavuudesta, ovat tutkielman keskeiset
kysymykset.
Tutkielman tulokset koskivat saksalaisen ja suomalaisen kulttuurien välisiä erovaisuuksia mm. vastaanottajan
puhutteluun käytetyissä, konventionaalisissa pronominimuodoissa sekä arvonimissä, sähköpostien avaukseen
käytetyissä muotoiluissa, pehmintimien (hedges) käytössä, anteeksipyynnöissä, vastauksien pituuksissa sekä
pyyntöä selittävissä perusteluissa. | fi |