Negative Höflichkeit und deren sprachlichen Realisierungen : Eine linguistisch-pragmatische Analyse mit dem Schwerpunkt auf interkulturellem Vergleich

Abstract

Kandidaatintutkielma perustuu oletukseen siitä, että kieli on tekoja, eikä vain väline, jonka kautta välitetään informaatiota. Kielen avulla rakennamme todellisuutta ja vastavuoroisesti meitä ympäröivä maailma ja todellisuus ohjailevat sitä, miten käytämme kieltä erilaisiin tarkoituksiin. Kielellä on kyky heijastaa ja luoda sosiaalisia suhteita. Edellä mainittu koskee kielitieteiden pragmatiikaksi kutsuttua osa-aluetta, joka systemaattisesti tutkii kielellisiä ilmaisuja, sanoja ja lauseita, erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa sekä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Teoreettisena pohjana tutkielmaa varten käytettiin pääasiallisesti Brownin ja Levinsonin kehittämää kohteliaisuusteoriaa, jonka mukaan kielenkäyttö voidaan kohdistaa vastaanottajan tai/ja puhujan positiivisiin tai negatiivisiin kasvoihin, jotka ovat olennainen osa ihmisten itsellensä ja muille rakentamaa identiteettiä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Kasvoilla ei teoriassa viitata fyysisiin kasvoihin ihmiskehossa, vaan jokaisen ihmisen julkiseen kuvaan itsestään, jonka hän toivoo muille välittyvän ja jotka voivat tulla tilanteesta riippuen vahvistetuiksi, uhatuiksi tai jopa menetetyiksi. Tutkielmassa tarkasteluun otettu negatiivinen kohteliaisuus kohdistuu kommunikatiivisessa tilanteessa eritoten vastaanottajan negatiivisiin kasvoihin, eli niihin, jotka heijastavat kasvojen haalijan toivetta omaan yksityisyyteen sekä vapaaseen, muiden rajoittamattomaan toimintaan. Tutkielmassa perehdytään tarkastelemaan saksalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden negatiivista kohteliaisuutta koskevaan kielenkäyttöön tilanteessa, jossa he joutuvat kirjoittamaan heitä sosiaalisesti korkeammassa asemassa olevalle henkilölle, kuvitellun kurssin professorille sähköpostiviestin pyytääkseen tältä lisäaikaa kotiaineen palautukseen. Tämänkaltainen pyyntö määritellään Brownin ja Levinsonin teorian mukaan vastaanottajan negatiivisia kasvoja uhkaavaksi teoksi, jonka mukaan sähköpostin lähettäjä voi valita erilaisia, negatiivisen kohteliaisuuden mukaisia strategioita pehmentääkseen pyyntöään sekä välttääkseen rajoittamasta vastaanottajan toiminnanvapautta. Se, millaisia kielellisiä strategioita opiskelijat saksalaisesta sekä suomalaisesta kulttuurista valitsevat ja miten valinnat ovat sidoksissa kulttuuriin, sen normeihin sekä käsityksiin sosiaalisesta läheisyydestä, toimijoiden valtasuhteista sekä kielellisen, kasvoja uhkaavan teon vakavuudesta, ovat tutkielman keskeiset kysymykset. Tutkielman tulokset koskivat saksalaisen ja suomalaisen kulttuurien välisiä erovaisuuksia mm. vastaanottajan puhutteluun käytetyissä, konventionaalisissa pronominimuodoissa sekä arvonimissä, sähköpostien avaukseen käytetyissä muotoiluissa, pehmintimien (hedges) käytössä, anteeksipyynnöissä, vastauksien pituuksissa sekä pyyntöä selittävissä perusteluissa.