Spotify ja muusikon tulonmuodostus : retorinen analyysi Anssi Kelan blogikirjoituksista musiikin digitaalisesta kuluttamisesta ja sen vaikutuksista muusikon tulonmuodostukselle

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan retorisen analyysin keinoin popmuusikko Anssi Kelan puheenvuoroja musiikin digitaalisesta kuluttamisesta, Spotifysta ja taiteilijan tulonmuodostuksesta. Taiteilijoiden asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla tarkastellaan erinäisten tutkimusten ja virallisdokumenttien kautta.

Anssi Kela kirjoittaa blogissaan muiden muassa musiikin digitaalisen jakelun ja musiikkipiratismin vaikutuksista elinkeinolleen. Muusikkona hän kokee musiikin digitaalisen jakelun suurimmaksi ongelmaksi kuluttajien mieltymyksen kuluttaa musiikkia ilmaiseksi. Kelan suhtautuminen Spotify -suoratoistopalveluun on ristiriitainen. Kelan mielestä Spotifyn muusikoille maksamat korvaukset ovat turhan pieniä. Kuluttajana Kela tunnustaa palvelun arvon musiikin kuuntelemisen ja löytämisen välineenä. Kela on varovaisen optimistinen palvelun tulevaisuuden suhteen ja toivoo, että musiikkipalvelut kehitetään niin hyviksi, että kuluttajat haluavat maksaa niiden käytöstä. Argumentoinnin keinoina Kela luo esimerkiksi analogian hyödykkeiden valmistamisen ja musiikin tekemisen välille sekä vetoaa rooleihinsa sekä muusikkona että kuluttajana. Kela käyttää myös konkreettisia esimerkkejä, yleistyksiä sekä otaksumia tapahtumien mahdollisista seurauksista argumentointinsa tukena.

Muusikoiden tulot tulevat monista lähteistä; esimerkiksi tekijänoikeus- ja esiintymispalkkiosta. Yksi muusikoiden tulonmuodostuksen osa voivat olla Spotifyn kautta soitetuista kappaleista maksetut korvaukset. Spotifysta on saatavana maksullinen ja mainosrahoitteinen palvelu. Anssi Kelan tapauksessa Spotify maksaa hänelle kymmenen kertaa suurempaa korvausta maksullisen kuin ilmaispalvelun kautta kuunnelluista kappaleista. Spotifyn käyttäjistä yksi neljäsosa käyttää sen maksullista versiota. Spotify ottaa saamistaan tuloista 30 prosenttia itse ja jakaa loput 70 prosenttia muille oikeudenomistajille kaikkien palvelussa soitettujen kappaleiden saamien soittomäärien perusteella. Erään tutkimuksen mukaan musiikin latauskaupassa yksi prosentti koko tarjolla olevasta musiikista kerää noin 65 prosenttia tuloista ja suoratoistopalveluissa yhden prosentin osuus tuloista saattaa nousta jopa 80 prosenttiin. Suomen kaltaisella pienellä markkina- ja kielialueella Spotifyn liiketoimintamalli on muusikoiden kannalta ongelmallinen.