Kehitysvammaisuuden yhteys lapsen motorisiin perustaitoihin

Abstract

Marttila, J. & Suominen, G. 2017. Kehitysvammaisuuden yhteys lapsen motorisiin perustai-toihin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 84 s., 6 liitettä.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää Test of Gross Motor Development-3 (TGMD-3)-testillä, millaiset ovat Jyvässeudun 7−10-vuotiaiden lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisten lasten motoriset perustaidot. Tutkielmassa selvitettiin miten kehitysvammaisten lasten tulokset eroavat vammattomien lasten tuloksista iän ja sukupuolen mukaan. Tutkielma sisältää myös tutkimuspäiväkirjasta koottuja havaintoja kehitysvammaisten lasten testaamisesta. Pro gradu -tutkielman liitteeksi tuotettiin erityisopettajien käyttöön tarkoitettu motori-sia perustaitoharjoitteita sisältävä liikunnanopetuksen tukimateriaali.

Tutkielman kohdejoukko tavoitettiin Jyvässeudun peruskoulujen yksilöllisen opetuksen pienryhmistä (YPR). Tutkimukseen osallistui yhteensä 31 lasta (12 tyttöä ja 19 poikaa) kahdeksasta eri koulusta. Lasten keski-ikä oli 8 vuotta ja 6 kuukautta. Aineisto kerättiin ja taltioitiin loka-marraskuun 2015 välisenä aikana. Analysoitavaa aineistoa oli editoinnin jälkeen 832 videoklippiä (5-10sek.). Tutkielman toiseen tutkimuskysymykseen, eli miten kehitysvam-maisten lasten tulokset eroavat iän ja sukupuolen mukaan vammattomien lasten tuloksista, haettiin vastauksia vastinparivertailun kautta. Aineisto koostui kehitysvammaisista lapsista (n=24), jotka olivat suorittaneet TGMD-3 -testin kokonaan saaden tuloksen kaikista testin osa-alueista. Heille etsittiin professori Pauli Rintalan aiemmin keräämästä vammattomien lasten aineistosta saman ikäinen ja samaa sukupuolta oleva vastinpari. Molemmat aineistot analysoitiin SPSS Statistics 22.0 ohjelmalla ja niiden tilastollisessa analysoinnissa käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä.

Tulosten mukaan kehitysvammaisten lasten liikkumis- ja välineen käsittelytaidot vaihtelevat yksilöiden välillä erittäin paljon. Yksittäisistä taidoista parhaimmat pisteet saavutettiin juoksusta ja heikoimmat pallon pomputuksesta. Eniten hajontaa kehitysvammaisten lasten tuloksissa esiintyi kahden käden mailasivulyönnissä. Sukupuolella ei tässä tutkimuksessa havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kehitysvammaisten lasten motorisiin perustaitoi-hin. Vastinparivertailu osoitti vammattomien lasten saavuttavan keskiarvojen tarkastelussa 59 % kehitysvammaisia lapsia paremmat pisteet TGMD-3-testissä. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä kaikissa ikäluokissa, poikkeuksena 10-11-vuotiaat. Pallon pomputus osoittautui haasteellisimmaksi taidoksi riippumatta lapsen sukupuolesta, iästä tai motorisesta kehityksestä.

Tutkimuspäiväkirjan havaintojen perusteella kehitysvammaisten lasten testaaminen vaatii testaajalta empaattista ja kannustavaa otetta, selkeää kommunikointia ja mahdollisten apuvä-lineiden käyttöä vuorovaikutuksen tukena. Testitilanteessa tulee pyrkiä kiireettömään ilmapiiriin sekä minimoimaan häiriötekijät ja ylimääräiset virikkeet. Tuloksia voidaan hyödyntää liikunnanopetuksen suuntaamisessa ja lapsen toimintakyvyn paremmassa tukemisessa. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla interventio-tutkimus, jossa selvitettäisiin taitojen kehittymistä harjoittelujakson aikana.

Asiasanat: lapset, kehitysvammaisuus, motoriset perustaidot, liikkumistaidot, välineenkäsittelytaidot, TGMD-3

Marttila, J. & Suominen, G. 2017. Motor skills in children with intellectual disabilities. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master's thesis, 84 pp., 6 appendices.

The first purpose of the study was to describe motor skill level of Finnish children with mild or moderate intellectual disability (ID). The second purpose was to explore the differences in fundamental motor skills between children with and without ID. The study also describes qualitative observations when using Test of Gross Motor Development 3rd edition (TGMD-3). Furthermore, the study is also enclosed with a training package of fundamental motor skills for teachers.

The participants of the study were 31 children aged 7–10-years (12 girls, 19 boys; M age = 8,5 yrs). Data were collected in autumn 2015 from eight primary schools in Middle-Finland using a TGMD-3. TGMD-3 was administered to all children individually by the authors. TGMD-3 assesses gross motor functioning by measuring children’s performances on two subtests of gross motor development, namely Locomotor skills and Ball skills. The differences were calculated by Mann-Whitney U-test in SPSS Statistics 22.0 -program. Twenty-four children (9 girls, 15 boys; M age = 8,75 yrs), with ID were matched according to age and gender with typically developing children. Children with ID represented all children with ID (total 31) who were able to perform the test.

The results revealed that there is a vast variability within children with ID in their motor skills, most of it in two-hand strike. The most successful children with ID were in run and the least successful in dribbling the ball. There were no gender differences in locomotor or ball skill performances. Children with ID (total score 49 out of 100) differed statistically significantly in three of four age categories from typically developing children (total score 78 out of 100) who achieved 59 % better total score than those with ID. The difference was very similar in both Locomotor and Ball skill subtests. Dribbling the ball was the most challenging gross motor skill for everyone regardless of gender, age category or developmental stage.

As a conclusion, poor motor skill performances of individuals with ID as assessed in this study are remarkable compared to children without ID. The lack of sufficient motor skills of individuals with ID may in the future be another hindrance for them to participate in physical activities and stay active enough for optimal health. Based on the qualitative observations, when testing children with ID the tester´s empathic and motivating approach, clear communication, and the use of possible tools to support interaction during the test protocol is required. In the test situation relaxed atmosphere and avoidance of distractions are striven.

Key words: children, intellectual disability, fundamental motor skills, locomotor skills, object control skills, TGMD-3