Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Abstract

Anttonen, E. 2017. Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana. Terveystieteen laitos, Jyväskylän yliopisto, Fysioterapian pro gradu –tutkielma, s. 43.

Aikaisemman tutkimustiedon mukaan raskauden aikaisella lantionpohjan lihasharjoittelulla on sekä ennaltaehkäisevää että hoidollista vaikutusta lantionpohjan toimintahäiriöihin. Säännöllistä lantionpohjan lihasharjoittelua suositellaan raskausaikana, ja ohjauksen tulisikin kuulua osaksi neuvolaseurantaa. Tutkimuksessa selvitettiin neuvolaseurannassa saatua lantionpohjan lihasharjoittelun ohjausta sekä raskaana olevien itsenäisen lihasharjoittelun toteutumista.

Kyselytutkimus suoritettiin vuosina 2012–2013 697 raskaana olevalle naiselle (keski-ikä 29,9 vuotta, 40 % ensisynnyttäjiä) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Osallistuminen tapahtui keskimäärin raskausviikolla 21,9(±1,9) äitiyspoliklinikalla rakenneultraäänitutkimuksen yhteydessä. Kyselytutkimuksella selvitettiin lantionpohjan lihasharjoittelun ohjausta raskauden ajan neuvolaseurannassa, itsenäisen harjoittelun toteutumista sekä harjoittelemattomuuden syitä. Lisäksi selvitettiin tausta- ja riskitekijöitä lantionpohjan toimintahäiriöille ja toimintahäiriöiden esiintyvyyttä raskauden aikana.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että raskauden keskivaiheeseen mennessä lantionpohjan lihasharjoittelun ohjausta sai 31 % raskaana olevista. Säännöllistä, omatoimista lantionpohjan lihasharjoittelua toteutti 33 %, eikä virtsankarkailun esiintyvyys (n=272, 39 %) vaikuttanut ohjauksen saantiin tai itsenäiseen harjoitteluun. Suurin syy lantionpohjan lihasharjoittelun toteutumattomuuteen oli tiedon ja taidon puute (46 %), unohdus (16 %) ja saamattomuus tehdä harjoitteita (14 %).

Johtopäätöksenä on, että omatoiminen lantionpohjan lihasharjoittelu ei toteudu raskauden aikana suositusten mukaan edes oireisten naisten kohdalla. Harjoittelun esteenä koetaan olevan tiedon ja taidon puute, joten jatkossa tulee löytää keinoja raskaana olevien lantionpohjan lihasharjoittelun ohjauksen kehittämiseksi.

Anttonen, E. 2017. Pelvic floor muscle training during pregnancy. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Physical Therapy, Master’s Thesis, 43 pp.

Previous studies have shown that pelvic floor muscle training (PFMT) during pregnancy increases treatment efficacy and prevents pelvic floor disorders. The aims of this study were to assess the quantity of PFMT guidance and adherence and obstacles of self-administered PFMT during pregnancy.

Six hundred and ninety-seven pregnant women from the Central Finland Health Care District participated voluntarily in the study that was conducted between 2012 - 2013. The mean (SD) age of the participants was 29.9 (4.8) years and 40 % of the women were nulliparous. The average gestation week was 21.9 (1.9) when they visited the maternal clinic for a scheduled ultra sound examination and were recruited to the study. The questionnaire captured PFMT guidance during pregnancy, and commitment and obstacles of PFMT.

Thirty-nine percent (N=272) of the women had urinary incontinence. On average 31 % of all participants had received PFMT guidance by mid-pregnancy and 33 % implemented regular self-administered PFMT. There was no difference in the amount of guidance obtained or PFMT performed between those who had or did not have incontinence. The main reason that prevented the participants from PFMT was the lack of knowledge and know-how (46 %), forgetfulness (16 %), and indolence (14 %).

As a conclusion currently regular independent PFMT does not occur during pregnancy even with women with pelvic floor disorders. The main reason for poor self-training was limited know-how indicating that we need to find better ways to promote PFMT. Regular PFMT should be included in maternal counselling to prevent and treat pelvic floor disorders.