Fyysinen ja psyykkinen kuormitus sekä selviytymisvoimavarat kroonisilla whiplash potilailla

Abstract

TIIVISTELMÄ Hellstén, K. 2017. Fyysinen ja psyykkinen kuormitus sekä selviytymisvoimavarat kroonisilla whiplash potilailla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu –tutkielma, 61 sivua, 7 liitettä.

Whiplash vamma eli niskan retkahdusvamma syntyy tyypillisimmin autokolareissa törmäyksen aiheuttaessa niskan nopean edestakaisen liikkeen. Oirekuva vamman jälkeen on usein laaja ja jopa 50%:lla whiplash vammautuneista se kroonistuu. Tämän pro gradu tutkielman tavoitteena oli tarkastella kroonisten whiplash potilaiden oirekuvaa sekä vamman aiheuttamaa fyysistä ja psyykkistä kuormitusta sekä heidän selviytymisvoimavarojaan. Poikkileikkaustutkimukseen osallistui vuonna 2006 25 kroonista whiplash potilasta, jotka kuuluvat WAD III luokkaan sekä heidän 30 tervettä ikä- ja sukupuolikaltaistettua verrokkia. Tilastomenetelminä pienessä aineistossa käytettiin nonparametristä Mann-Whitneyn testiä keskiarvojen erojen tarkastelussa sekä eri tekijöiden yhteisvaihtelun selvittämisessä käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Whiplash potilailla oli keskimäärin 7,8 oiretta tutkituista 14:sta oireesta. Yleisimmät oireet olivat niska- ja hartiakivut (92%), päänsärky (91%) sekä niskan kivuliaat ja/tai rajoittuneet liikkeet (88%). Näiden jälkeen seuraavaksi yleisimpiä oireita olivat kognitiiviset ongelmat, muistin heikentyminen (68%) ja keskittymisvaikeudet (65%). Oireiden keskimäärinen voimakkuus oli pääasiallisesti kohtalainen tai voimakas. Oirekuvan tarkempi tarkastelu osoitti, että niillä, joilla oli enemmän kuin 4 oireita yleinen kivun voimakkuus oli tilastollisesti merkittävästi suurempi. Whiplash potilaiden kokema keskimääräinen niskakivun aiheuttama toimintakyvyn haitta oli vaikea (NDI 57%), psyykkisen kuormittuvuuden kokonaispisteet (GHQ-12, 6,1) kertoivat huonosta psyykkisestä hyvinvoinnista sekä työkyky oli koettu heikoksi (NRS 3,4). Whiplash potilaat kokivat tilastollisesti merkittävästi suurempaa niskakivun aiheuttamaa toimintakyvyn haittaa (p<.001) sekä psyykkistä kuormitusta (p<.001) kuin terveet verrokit. Puolestaan terveet verrokit suhtautuvat tilastollisesti merkittävästi optimistisemmin vaikeuksiin (p<.001) ja omasivat korkeamman koetun kompetenssin tason (p<.001) ja näin odotusarvoltaan olettavat kykenevänsä tehokkaampaan ja tuloksellisempaan vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa tavoitteidensa saavuttamiseksi ja ongelmiensa ratkaisemiseksi kuin whiplash potilaat. Lisäksi näillä tekijöillä on useita vastavuoroisia suhteita toisiinsa. Tämän pro gradu tutkimuksen tulokset osoittivat, että whiplash vamma on aiheuttanut tutkimukseen osallistuneille WAD III luokkaan kuuluville whiplash potilaille erittäin monitahoisen ja vaikean ongelmatiikan, jossa näkyy sekä fyysisen että psyykkisen toimintakyvyn alentuminen sekä selviytymisvoimavarojen heikentyminen. Tulokset viittaavat kroonisen whiplash vamman biopsykososiaaliseen luonteeseen.

Hellstén, K. 2017. Physical and psychological strain and coping resourses among chronic whiplash patients. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Physiotherapy Master´s thesis, 61 pp, 7 appendices.

Whiplash injury occurs usually as a consequence of a motor vehicle collision when an acceleration-deceleration energy transfers to the neck. Symptoms following whiplash injury can be diverse and up to 50 % of injured experience chronic symptoms. The aims of this master´s thesis were to examine symptoms, experienced physical and psychological strain and coping resourses among chronic whiplash patients. Year 2006 25 chronic whiplash patients classified as WAD III and their 30 healthy age and gender matched controls participated to this cross sectional study. The statistical analysis methods were nonparametric Mann-Whitney test and Spearman's rank correlation coefficient. Whiplash patients had on average 7,8 symptoms over 14 investigated symptoms. The most frequent symptoms were neck and shoulder pain (92%), headache (91%) and painful and/or restricted neck movements (88%), which were followed by cognitive problems such as memory loss (68%) and concentration difficulties (65%). The average magnitude of symptoms was moderate or severe and more detailed symptom analysis showed that those who had more than 4 symptoms experienced significantly stronger general pain. On average experienced pain and disability among whiplash patients was severe (NDI 57%), psychological distress was high (GHQ-12, 6,1) and work ability was low (NRS 3,4). Whiplash patients experienced statistically greater pain and disability (p<.001) and psychological distress (p<.001) than healthy controls and in turn healthy controls were more optimistic (p<.001) and had higher perceived competence (p<.001) and therefore are expected to be more capable of achieving their goals and solving their problems than whiplash patients. In an addition there was many correlative relationships between these factors. This master´s thesis shows that whiplash injury has caused to these WAD III patients very diverse and difficult symptom picture. There is decline in physical and psychological wellbeing and coping resources. It indicates that chronic whiplash injury should be seen from a biopsychosocial perspective.