Nukkumisergonomia kroonisilla selkäkipupotilailla

Abstract

Kaisa Kokko (2016). Nukkumisergonomia kroonisilla selkäkipupotilailla. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu -tutkielma, 40 sivua, 3 liitettä.

Kroonisilla selkäkipupotilailla univaikeudet ovat yleisiä. Tämän poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nukkumiseen liittyviä tekijöitä sekä terveydenhuollossa annettua nukkumisergonomian ohjausta kroonisilla selkäkipupotilailla.

Tutkimukseen osallistui 106 Keski-Suomen keskussairaalan fysiatrian poliklinikan potilasta, jotka oli lähetetty lääkärin konsultaatioon alaselkäkivun vuoksi. Aineisto koostuu kyselylomakkeen tiedoista, jotka täytettiin ensisijaisesti fysiatrian poliklinikalla. Potilaat jaettiin unen koetun riittävyyden perusteella kahteen ryhmään, joissa riittävästi nukkuvat kokivat nukkuvansa riittävästi aina tai melko usein. Riittämättömästi nukkuvat kokivat nukkuvansa riittävästi harvoin, melko harvoin tai ei koskaan.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että potilaat, jotka kokivat nukkuvansa riittävästi, selkäkivun kivun kesto oli lyhyempi ja selkäkivun intensiteetti matalampi verrattuna riittämättömästi nukkuviin potilaisiin. Lisäksi riittävästi nukkuvat raportoivat toimintakykynsä paremmaksi, masennusoireet vähäisimmäksi sekä unen keston pidemmäksi, kuin riittämättömästi nukkuvat.

Lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneista potilaista (93%) esiintyi nukkumista haittaavaa kipua, jäykkyyttä tai puutumista jossain kehon osassa. Potilaista 79%:lla nukkumista häiritsevät oireet esiintyivät selässä. Nukkumiseen liittyvissä oireissa ainoastaan puutumisoireita oli enemmän riittämättömästi nukkuvilla. Kaikista potilaista 51%:lla nukkumisasento vaikutti selkäkivun oireisiin ja 57% potilaista ilmoitti joutuneensa vaihtamaan nukkumisasentoa selkäkipuoireiden vuoksi. Riittävästi ja riittämättömästi nukkuvien välillä ei ollut eroa nukkumisasentojen vaikutuksessa selkäkivun oireisiin tai eri nukkumisasentojen rajoittumisessa.

Potilaista, joilla oli nukkumiseen liittyviä oireita 28% oli saanut ohjausta nukkumiseen liittyen. Useimmiten ohjausta oli antanut fysioterapeutti (22%). Lääkäriltä oli saanut ohjausta 7% potilaista. Yksi oli saanut ohjausta osteopaatilta ja yksi hierojalta. Useimmin nukkumisen ohjaus sisälsi nukkumisasentoon ja tukityynyjen käyttöön liittyvää ohjausta. Nukkumisvälineisiin liittyvää ohjausta sai 17% ohjatuista. Ohjausta saaneista potilaista hieman yli puolet (56%) koki ohjauksen helpottaneen vähän kipu-, jäykkyys- ja/tai puutumisoireita makuulla. Potilaista 11% koki ohjauksen helpottaneen oireita huomattavasti ja 30% ei kokenut ohjauksen helpottaneen oireita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneilla kroonisilla selkäkipupotilailla nukkumiseen liittyvät kipuoireet olivat yleisiä vaikeuttaen nukkumista. Riittämättömäksi koettu uni oli myös yhteydessä kroonisen selkäkivun liitännäisoireisiin, kuten toimintakykyyn ja mielialaan. Moni potilaista oli pyrkinyt helpottamaan nukkumista haittaavia oireita vaihtamalla nukkumisasentoa tai –välineitä. Nukkumiseen liittyvä ohjaus terveydenhuollossa oli kuitenkin vähäistä. Nukkumisergonomian kartoittaminen sekä ohjaus tulisi nähdä osana biopsykososiaalista kroonisen selkäkipupotilaan hoito- ja kuntoutusmallia.

Kaisa Kokko (2015), Sleep ergonomics among patients with chronic back pain. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Masters thesis, 40pp, 3 appendices.

Sleep disorders are common among patients with chronic back pain. The aims of this cross-sectional study was to examine the factors associated with sleeping and patient education of sleep ergonomics in health care among chronic back pain patients.

The study participatns consisted of 106 patients who were sent to Physiatry Outpatient Clinic in Central Finland Central Hospital for physician consultation because of low back pain. The data was collected with questionnaires that were filled mainly in the clinic. The patients were divided in two groups based on their subjective experience of sleep sufficiency. The sufficiently sleeping patient group experienced that they slept sufficiently always or almost always. Respectively, the insufficient sleeping patient group experienced that they slept sufficient rarely, somewhat rarely or never.

The results indicated that the patients who experienced sleeping sufficiently had shorter back pain history and the lower intensity of back pain compared to the insufficiently sleeping patients. Moreover, sufficiently sleeping patients reported their daily function better, depression symptoms lower and sleep duration longer than the insufficiently sleeping patient group.

Almost every patient (93%) experienced pain, stiffness or numbness in some body part, which disturbed sleeping. 79% of the patients had sleep disturbing symptoms in the back area. Numbness was the only sleep-disturbing symptom that insufficiently sleeping patients experienced more than those sleeping sufficiently. About half of the patients (51%) experienced that body position affected the symptoms of back pain and 57% of the patients informed that they were forced to change sleeping position because of back pain symptoms. There was no difference between sufficiently and insufficiently sleeping patients in sleeping positions that influenced back pain symptoms or limitations in sleeping positions.

28% of the patients who had sleep-disturbing symptoms had received sleeping related education in health care. Physiotherapist gave the guidance for 22% and physician for 7% of the patients. One patient had had guidance from osteopath and one from massagist. Most frequently the education included advices related to sleep positons or use of position supporting pillows. Guidance concerning pillow or mattress/bed had 17% of the guided patients. 56% of the patients who had education of sleep ergonomics experienced that with guidance pain, stiffness and/or numbness was relieved little. 11% of the patients experienced that the guidance relieved symptoms significantly and 30% did’t experience any relief.

In conclusion, back pain symptoms and difficulties related to sleep were common among the chronic back pain patients of this study. Sleeping insufficiently was also related to comorbid symptoms of chronic back pain, like daily function and mood. Many of the patients had tried to relieve the sleep-disturbing symptoms by changing sleeping position or bed/pillow. However, sleep related education was scarce. Evaluating sleep disturbances and guidance for sleep ergonomics should be an essential part of the biopsychosocial model of treatment and rehabilitation of chronic back pain.