Käsiotteen ja viittomakielisen käsimuodon välinen ikonisuus kognitiivis-semioottisesta näkökulmasta

Abstract

Maisterintutkitelmassani tarkastelen käsiotteen ja viittomakielisen käsimuodon välistä ikonisuutta. Perinteisesti on todettu, että käsiote voi motivoida ikonisesti käsimuotoa siten, että käsimuoto muistuttaa käsiotetta. Toisaalta käsiote–käsimuoto-ikonisuuden toteaminen ei selitä kattavasti sitä, miten käsiote muodostetaan, eikä siksi sitä, miten käsimuoto muodostetaan. Tutkimuksen tavoitteena on siksi syventää ymmärrystä käsiotteen ja käsimuodon välisestä ikonisuudesta soveltamalla käsiotetutkimusta viitottuun kieleen. Tutkimuksella on mahdollisia kontribuutioita kielen tutkimukseen, opetukseen ja teknologiaan.

Tutkimuksen lähestymistapa edustaa kognitiivista semiotiikkaa, joka on transdisiplinaarinen merkitystä tutkiva tieteenala. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu lingvistisestä motivoitumisesta, ikonisuudesta, kehollisuudesta ja käsiotteesta. Kehollisen näkökulman mukaan merkitys on pohjimmiltaan kehollista. Käsiotteeseen liittyvä sensorimotorinen kokemus tuottaa omanlaisiaan merkityksiä. Kielelliset ja kielenulkoiset tekijät voivat muovata eli motivoida kielen rakennetta. Ikonisessa motivoitumisessa merkitys motivoi kielen rakennetta siten, että muoto muistuttaa merkitystään. Näin ollen käsiotemerkitys motivoi ikonisesti viittomakielistä käsimuotoa.

Tutkimuskysymys on seuraava: miten käsiotteet motivoivat viittomakielisiä käsimuotoja? Käytännössä kysymyksen avulla selvitetään ensinnäkin sitä, mitkä mahdolliset tekijät vaikuttavat käsimuodon valikoitumiseen, ja toiseksi sitä, missä viittomissa käsiotteen motivoituneisuutta ilmenee.

Tutkimusaineistona on valmis videomateriaali Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuurojen liiton SignWiki- ja korpus-hankkeelta. Videoaineistossa haastattelija kyselee informanteilta puualan työkalujen viittomia. Analyysimetodi on käsimuotojen havainnointi videosta. Käsiotetutkimusta käytetään käsiotteen ja käsimuodon välisen vertailun työkaluna.

Tulosten perusteella kohteen käsittelyä kuvaavaa käsimuoto motivoituu suoraan käsiotteesta. Käsiotetutkimuksen avulla pystytään selvittämään tarkasti sitä, miten käsiotteelle ikoninen käsimuoto muodostetaan. Käsittelykäsimuoto motivoituu käsiotteen funktionaalisten ja fyysisten rajoitteiden perusteella. Piirtävä käsimuoto motivoituu ainoastaan käsiotteen kahden fyysisen rajoitteen perusteella, tarkemmin sanottuna spatiaalisen rajoitteen eli muodon ja koon perusteella. Viimeiseksi havainnot viittaavat siihen, että käsimuoto ei ehkä motivoidu ikonisesti ainoastaan käsiotemerkityksestä vaan mahdollisesti myös muista kielenulkoisista tekijöistä. Kognitiivis-semioottinen lähestymistapa viitotun kielen ikonisuuteen tarjoaa runsaasti niin ajatuksia ja kysymyksiä kuin myös mahdollisia aiheita jatkotutkimukseen.

This Master´s thesis investigate the iconicity between hand grasp and handshape of signed language. Traditionally, a hand grasp can iconically motivate a handshape and so the handshape looks like the hand grasp. However, the finding of the iconicity between hand grasp and handshape does not comprehensively explain how the hand grasp is postured, that is, how handshape is formed. Hence, this research aims to improve the understanding of the iconicity between hand grasp and handshape by applying research of hand grasp to investigate signed language. By deepening this understanding, the current research can contribute to linguistics, language teaching and technology development.

The approach of this study is made through cognitive semiotics, which is the transdisciplinary study of meaning. The theoretical framework of the study consists of linguistic motivation, iconicity, embodiment and hand grasp. From the embodiment perspective, meaning is essentially embodied. Sensorimotor experience of hand grasp creates its own kind of meaning. A linguistic structure may be motivated by linguistic source and language‑independent factors. Iconicity motivation refers to the way in which meaning motivates linguistic structure, i.e., the formulation of structure to resemble its meaning. Thus, hand grasp meaning motivates iconically signed handshapes.

The main research question of this thesis is: how do hand grasps motivate handshapes? In practice, the question is about: firstly, the possible factors that influence handshapes; and secondly, the kinds of signs hand grasps motivate.

Video material received from SignWiki- and corpus projects of Humak University of Applied Sciences and Finnish Assiociation of the Deaf, is used as research data. In the video data, an interviewer inquires a group of participants about signs of woodwork related tools. Observation is used as the main analysis method when examining handshapes from the video. Previous research of hand grasps is used as a tool and framework for comparing handshapes with hand grasps.

According to research findings, the hand grasp motivates the handing handshape directly. By using research of hand grasp, it is able to find out exactly, how the handshape is really formed. A handling handshape and hand grasp are formed alike. The handling handshape is motivated by functional and physical constraints. A size and form specifier handshape is motivated only by two physical constraints, to be precise, spatial constraints – size and form. Lastly, findings show that iconic handshape may not be motivated only by the hand grasp meaning but also by other language-independent factors. The cognitive semiotic approach to the iconicity of signed language provides several new thoughts and questions as well as research topics for further research.