Alaraajalihasten aktivointi ja voimantuottoprofiili eri ikäisillä veteraaniheittäjillä
Authors
Date
2004Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään aktiivisesti harjoittelevien eri ikäisten
veteraaniheittäjien voimantuotollisia ominaisuuksia ja samalla kuvamaan ikääntymisen
vaikutuksia hermo-lihasjärjestelmän voimantuottoon. Tutkimukseen osallistui 32 eri ikäistä
(vaihteluväli 36 – 84 vuotta) veteraanisarjojen kuulantyönnössä, kiekonheitossa,
moukarinheitossa ja painonheitossa kilpailevaa mieshenkilöä, joista muodostettiin neljä
ikäryhmää: M40(n=6), M50(n=5), M60(n=12 ) ja M75(n=9). Koehenkilöiden voimantuotto-
ominaisuuksia mitattiin isometrisesti bilateraalisessa alaraajojen ojennuksessa, unilateraalisessa
polven koukistuksessa ja isometrisessä jalkakyykyssä. Dynaamisen voimantuoton tehoa
mitattiin ilman kevennystä suoritetussa vertikaalihypyssä sekä 30 %:n ja 60 %:n kuormalla
(isometrisen jalkakyykyn maksimista) jalkakyykyssä. Alaraajojen lihasmassan ja rasvakudoksen
määrää arvioitiin mittaamalla reisilihaksen (m. vastus lateralis ja m. vastus intermedius) paksuus
ultraäänellä. Agonistien ja antagonistien aktiivisuuksien selvittämiseksi lihasaktiivisuudet
taltioitiin pinta EMG- menetelmällä alaraajojen lihaksista suoritusten ajalta.
M40 ryhmän maksimivoima oli merkitsevästi M60 ja M75 ryhmiä suurempi isometrisessä
alaraajojen ojennuksessa (p< 0.05). Isometrisessa polven koukistuksessa M40 ryhmä oli
kaikkia ryhmiä merkitsevästi vahvempi (M40/M50 p<0.05, M40/M60,M75 p< 0.01). Polven
koukistuksessa M50 ja M60 ryhmät olivat myös vahvempia kuin M75 ryhmä (p<0.05).
Isometrisessa jalkakyykyssä M40 ryhmän maksimivoima oli kaikkia muita ryhmiä suurempi
( 40/M50, M60 p< 0.05, M40/M75 p< 0.01). Isometrisessa alaraajojen ojennuksessa M75 ryhmä
kykeni tuottamaan 72 % , polven koukistuksessa 51 % ja isometrisessa jalkakyykyssä 53 %
M40 ryhmän maksimivoimasta. Huomioitaessa lihasmassan (lihaspaksuus) väheneminen
ryhmien välinen ero isometrisessa maksimivoimassa oli merkitsevä vain isometrisessa
jalkakyykyssä (M40/ M50, M60 p< 0.05, M40/M75 p< 0.01). Voimantuottonopeus (N/s) oli
M40 ryhmällä muita ryhmiä merkitsevästi suurempi isometrisessa jalkojen ojennuksessa ja
polven koukistuksessa (p<0.01). Dynaamisen voimatuoton teho oli M40 ryhmällä kaikkia muita
suurempi vertikaalihypyssä (p< 0.05), 30 %:n jalkakyykyssä (p< 0.05) ja 60 %:n jalkakyykyssä
(p< 0.01). Vertikaalihypyssä myös M50 ryhmän teho oli kahta ikääntyneempää ryhmää
suurempi (p<0.05). Iän mukanaan tuoma lasku oli suurempi vertikaalihypyn tehossa kuin
alaraajojen ojennuksen isometrisessa maksimivoimassa (r= -0.71 p<0.01 vs. r= -0.42 p<0.05)
Lihaspaksuus korreloi koko koehenkilöryhmällä merkitsevästi isometriseen maksimivoimaan
alaraajojen ojennuksessa (r =.64, p<0.01), tehoon vertikaalihypyssä (r = .60, p<0.01), 30 %:n
jalkakyykyssä (r = .46, p<0.05) ja 60 %:n jalkakyykyssä (r = .44, p<0.05). Nopea rekrytointi ja
lihasaktivaation tuottaminen oli ikääntyneiden ryhmillä hitaampaa isometrisessa voimantuotossa
(p<0.01). Ikääntyneillä reiden takaosien aktiivisuus oli suurempaa 60 %:n jalkakyykyssä kuin
M40 ryhmällä (p<0.05).
Dynaamisen voimantuoton tehon lasku on tulosten perusteella suurempaa kuin isometrisen
maksimivoiman lasku ikääntymisen myötä myös veteraaniheittäjillä. Voiman ja
voimantuottonopeuden laskussa näyttäisi myös olevan selviä lihasryhmäkohtaisia eroja, koska
lasku oli suurempaa polven koukistajissa. Lihasten nopea aktivointi oli ikääntyneimmillä myös
selvästi hitaampaa, sillä EMG: n tuottonopeus oli heillä isometrisessa voimantuotossa selvästi
pienempi. Liikenopeuden systemaattinen lasku viittaa ikääntymisen mukanaan tuomaan
nopeiden lihassolujen atrofiaan, joka hidastaa lihaksen maksimaalista supistumisnopeutta. Kun
nyt saatuja tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimuksiin, veteraaniheittäjien voidaan todeta
olevan samaan ikäryhmään kuuluvia harjoittelemattomia selvästi vahvempia. Lisäksi
veteraaniheittäjien säännöllisellä voimaharjoittelulla voidaan päätellä olevan lihasmassaa ja
voimaa ylläpitäviä vaikutuksia.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Estrogeenitason vaikutus lihasaktivaation jälkeiseen voimantuoton potentoitumiseen
Rikkonen, Eero (2017)Ikääntymisen myötä luustolihaksen toiminta muuttuu ja lihasmassa vähenee. Ikääntymisen vaikutukset eroavat naisten ja miesten välillä. Estrogeenituotannon vähenemistä pidetään eräänä osatekijänä naisten suorituskyvyn laskun ... -
Understanding altered contractile properties in advanced age : insights from a systematic muscle modelling approach
Mayfield, Dean L.; Cronin, Neil J.; Lichtwark, Glen A. (Springer Science and Business Media LLC, 2023)Age-related alterations of skeletal muscle are numerous and present inconsistently, and the effect of their interaction on contractile performance can be nonintuitive. Hill-type muscle models predict muscle force according ... -
Hermolihasjärjestelmän suorituskyky 40-, 50-, 60-, 75-vuotiailla yleisurheilun veteraaniheittäjillä
Ojanen, Tommi (2005)Tommi Ojanen. 2005. Hermolihasjärjestelmän suorituskyky 40-, 50-, 60-, 75- vuotiailla yleisurheilunveteraaniheittäjillä. Pro Gradu–tutkielma, Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto,66 sivua.Tämän tutkimuksen ... -
Voimantuotto ja lihasaktiivisuus olkavarren ulkokierrossa taljalla ja muuttuvavastuksisella laitteella
Peltonen, Heikki (2004)Olkanivelen toimintaa ulkokierron aikana selvitettiin liikelaajuuden, voimantuoton ja liikkeeseen osallistuvien lihasten aktiivisuuksien osalta kuntoutustaljalla (talja) ja muuttuvaa vastusta hyödyntävällä kuntoutuslaitteella ... -
Force transmission and interactions between synergistic muscles
Finni, Taija; de Brito Fontana, Heiliane; Maas, Huub (Elsevier BV, 2023)The classical view of muscles as independent motors has been challenged over the past decades. An alternative view has emerged in which muscles are not isolated but embedded in a three-dimensional connective tissue network ...