Show simple item record

dc.contributor.advisorLaine, Antti
dc.contributor.advisorHusu, Hanna-Mari
dc.contributor.authorHirvonen, Minna
dc.date.accessioned2017-01-04T13:01:58Z
dc.date.available2017-01-04T13:01:58Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1645691
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52626
dc.description.abstractUrheilua pidetään suurena ja vaikutusvaltaisena organisaationa. Urheiluseurat voivat omalla toiminnallaan osallistua hyvän tekemiseen yhteiskunnassa. Hyväntekeväisyys on kuitenkin muuttunut aiempaa haastavammaksi ja se on saanut myös uusia muotoja. Tutkielmassani tarkastelen keskisuomalaisten urheiluseurojen edustajien näkemyksiä hyväntekeväisyydestä, sen toteuttamisesta ja vaikutuksista. Käsittelen sitä, mitkä tekijät edistävät hyväntekeväisyyttä ja mikä hyväntekeväisyyteen osallistumisessa on urheiluseuroille tärkeää. Tutkimuskohteena olevat urheiluseurat toimivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Jyväskylän alueella. Urheiluseurojen tekemää hyväntekeväisyyttä voidaan tutkimuskohteena tarkastella useiden tieteenalojen lähtökohdista. Tutkielmani sijoittuukin sekä liikuntatieteelliseen että kansalaisyhteiskuntaa tarkastelevaan tutkimuskenttään. Työni teoreettinen viitekehys rakentuu urheiluseuratoiminnasta ja hyväntekeväisyydestä sekä Maussin lahjateoriasta. Toteutin tutkielmani laadullisena tutkimuksena ja keräsin tutkimusaineistoni kaksivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa keräsin aineiston (n=30) verkkolomakkeella tehdyllä taustakyselyllä ja analysoin tausta-aineiston yksinkertaisella luokittelulla. Toisessa vaiheessa tutkimusaineistoni (n=11) koostui tutkimuksen kannalta tarkempaa tietoa antavista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Analysoin haastatteluaineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Kyselyyn vastanneiden urheiluseurojen keskuudessa yleisimmät tavat osallistua hyväntekeväisyyteen olivat alennettujen harrastusmaksujen tarjoaminen sekä tavaroiden ja ajan tai palveluiden lahjoittaminen. Myös hyväntekeväisyystapahtumiin osallistuminen oli kyselyn perusteella melko yleistä. Haastateltavat puolestaan mielsivät hyväntekeväisyyden yleisesti sekä aineelliseksi että aineettomaksi avun tarjoamiseksi muille. Haastatteluaineiston perusteella keskeistä hyväntekeväisyyskohteen valinnassa on tuen tarpeellisuus. Haastateltavien mukaan hyväntekeväisyyden on myös oltava linjassa seuran oman strategian ja vision kanssa. Hyväntekeväisyyttä edistäviksi tekijöiksi mainittiin erityisesti riittävät resurssit. Sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit tulee olla kunnossa. Haastateltavat korostivat sitä, että seuran perustoiminnan on oltava vakaalla pohjalla. Hyväntekeväisyyden mahdollistaviksi tekijöiksi koettiin myös seuratoimijoiden verkostoituminen ja laajan tukiverkoston muodostaminen. Haastateltavien suurimmat hyväntekeväisyyteen kohdistuvat odotukset liittyivät kaikkien osapuolten tyytyväisyyteen ja mielihyvän saamiseen itselle. Hyväntekeväisyyteen osallistumisessa koettiin tärkeäksi hyväntekeväisyyskohteen saama näkyvyys ja tiedon levittäminen. Haastateltavat mainitsivat odottavansa myös jonkinlaista vastavuoroista hyötyä seuralle. Suurimmiksi hyväntekeväisyydestä saaduiksi hyödyiksi seurat kokivat positiivisen imagon kehittämisen, näkyvyyden lisääntymisen sekä arvostuksen saamisen. Urheiluseurojen hyväntekeväisyystoimintaa tarkasteleva tutkimus auttaa huomioimaan paremmin urheiluseurojen monimuotoisen toiminnan. Tutkielmani avaa myös suomalaista hyväntekeväisyyttä ja sen luonnetta aiemmin vähän tutkitusta näkökulmasta.fi
dc.description.abstractSports can be considered as a large and influential organization. Sports clubs may contribute to the common good in a variety of ways. What is perceived as charity, however, is constantly changing. In my master’s thesis I examine the sports clubs’ perceptions on charity and philanthropy as well as their implementations and impacts. The purpose of this study is to describe the factors influencing and enabling the participation in charitable activities. The clubs studied are located mainly in Jyväskylä region, Central Finland, with a few exceptions. My thesis is a combination of both sport sciences and the research of civil society. The theoretical framework of the study is based on sports activities, charity and Mauss’s gift theory. The thesis is based on a qualitative approach. I collected my data through a two-step process. During the first phase I collected the data (n=30) through a web-based questionnaire. I categorized the background material for a simple classification. During the second phase of the research, I collected the data (n=11) through semi-structured interviews (SSI). I analyzed the interview data through the methods of data-driven content analysis. The agents from the sports clubs mentioned the reduction of hobby provisions and voluntary participation as important ways of doing charity. Participating in charitable events was also considered as a common form of charity. The interviewees perceived philanthropy in general as both material as well as non-material assistance. One central criteria for charitable assistance was the subjects need for charity. According to the interviewees the subject of charity has match the strategy and vision of the club. The availability of resources was mentioned as a necessity for philanthropy. Both financial and human resources are needed before the club can get involved with the charity. The interviewees emphasized, inter alia, that the basic operation of the club must be on solid ground. Networks between different agents were also seen as a precondition for charity. The interviewees expected charity to be a win-win situation: the satisfaction of both the providers and receivers of charity was considered to be important. Also the visibility of the charity was considered to be a central criterion for charity. Furthering a positive image and visibility of the club were perceived as the most important advantages of providing charity. Focusing on the charity of sports clubs enables to understand the variety of sport club activities in a more comprehensive manner. My research focuses on an often neglected aspect of Finnish charity.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (79 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otheryhteinen hyvä
dc.titleYhteiseksi hyväksi : keskisuomalaisten urheiluseurojen näkemykset hyväntekeväisyydestä, sen toteuttamisesta ja vaikutuksista
dc.title.alternativeKeskisuomalaisten urheiluseurojen näkemykset hyväntekeväisyydestä, sen toteuttamisesta ja vaikutuksista
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201701041061
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntakasvatuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Sport Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikunnan yhteiskuntatieteetfi
dc.contributor.oppiaineSocial Sciences of Sporten
dc.date.updated2017-01-04T13:01:58Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi5032
dc.subject.ysourheiluseurat
dc.subject.ysohyväntekeväisyys


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record