Yhteiseksi hyväksi : keskisuomalaisten urheiluseurojen näkemykset hyväntekeväisyydestä, sen toteuttamisesta ja vaikutuksista

Urheilua pidetään suurena ja vaikutusvaltaisena organisaationa. Urheiluseurat voivat omalla toiminnallaan osallistua hyvän tekemiseen yhteiskunnassa. Hyväntekeväisyys on kuitenkin muuttunut aiempaa haastavammaksi ja se on saanut myös uusia muotoja. Tutkielmassani tarkastelen keskisuomalaisten urheiluseurojen edustajien näkemyksiä hyväntekeväisyydestä, sen toteuttamisesta ja vaikutuksista. Käsittelen sitä, mitkä tekijät edistävät hyväntekeväisyyttä ja mikä hyväntekeväisyyteen osallistumisessa on urheiluseuroille tärkeää. Tutkimuskohteena olevat urheiluseurat toimivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Jyväskylän alueella. Urheiluseurojen tekemää hyväntekeväisyyttä voidaan tutkimuskohteena tarkastella useiden tieteenalojen lähtökohdista. Tutkielmani sijoittuukin sekä liikuntatieteelliseen että kansalaisyhteiskuntaa tarkastelevaan tutkimuskenttään. Työni teoreettinen viitekehys rakentuu urheiluseuratoiminnasta ja hyväntekeväisyydestä sekä Maussin lahjateoriasta. Toteutin tutkielmani laadullisena tutkimuksena ja keräsin tutkimusaineistoni kaksivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa keräsin aineiston (n=30) verkkolomakkeella tehdyllä taustakyselyllä ja analysoin tausta-aineiston yksinkertaisella luokittelulla. Toisessa vaiheessa tutkimusaineistoni (n=11) koostui tutkimuksen kannalta tarkempaa tietoa antavista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Analysoin haastatteluaineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Kyselyyn vastanneiden urheiluseurojen keskuudessa yleisimmät tavat osallistua hyväntekeväisyyteen olivat alennettujen harrastusmaksujen tarjoaminen sekä tavaroiden ja ajan tai palveluiden lahjoittaminen. Myös hyväntekeväisyystapahtumiin osallistuminen oli kyselyn perusteella melko yleistä. Haastateltavat puolestaan mielsivät hyväntekeväisyyden yleisesti sekä aineelliseksi että aineettomaksi avun tarjoamiseksi muille. Haastatteluaineiston perusteella keskeistä hyväntekeväisyyskohteen valinnassa on tuen tarpeellisuus. Haastateltavien mukaan hyväntekeväisyyden on myös oltava linjassa seuran oman strategian ja vision kanssa. Hyväntekeväisyyttä edistäviksi tekijöiksi mainittiin erityisesti riittävät resurssit. Sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit tulee olla kunnossa. Haastateltavat korostivat sitä, että seuran perustoiminnan on oltava vakaalla pohjalla. Hyväntekeväisyyden mahdollistaviksi tekijöiksi koettiin myös seuratoimijoiden verkostoituminen ja laajan tukiverkoston muodostaminen. Haastateltavien suurimmat hyväntekeväisyyteen kohdistuvat odotukset liittyivät kaikkien osapuolten tyytyväisyyteen ja mielihyvän saamiseen itselle. Hyväntekeväisyyteen osallistumisessa koettiin tärkeäksi hyväntekeväisyyskohteen saama näkyvyys ja tiedon levittäminen. Haastateltavat mainitsivat odottavansa myös jonkinlaista vastavuoroista hyötyä seuralle. Suurimmiksi hyväntekeväisyydestä saaduiksi hyödyiksi seurat kokivat positiivisen imagon kehittämisen, näkyvyyden lisääntymisen sekä arvostuksen saamisen. Urheiluseurojen hyväntekeväisyystoimintaa tarkasteleva tutkimus auttaa huomioimaan paremmin urheiluseurojen monimuotoisen toiminnan. Tutkielmani avaa myös suomalaista hyväntekeväisyyttä ja sen luonnetta aiemmin vähän tutkitusta näkökulmasta.