Erikoisruokasuolojen analysointi ja kahden kristallisuola-alueen suolojen biosaatavuuden vertailu

Abstract

Tämä Pro gradu -tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja suoritetun erikoistyön selostuksesta. Puhdistamattoman vuorisuolan, jota kutsutaan myös kristallisuolaksi tai Ruususuolaksi, käyttö on lisääntynyt runsaasti viime vuosina. Käyttöä perustellaan sen sisältämillä monilla alkuaineilla, mutta analyyttisiä tutkimuksia eri aineiden pitoisuuksista löytyy kirjallisuudesta niukasti. Puhdistamaton suola voi myös sisältää erilaisia haitallisia ainesosia, joten niiden tutkiminen on erittäin tärkeää.

Työn kirjallisessa osassa käytiin läpi kirjallisuutta ja julkaistuja artikkeleja siitä, miten suolanäytteitä on tutkittu, millä analyysimenetelmillä on mitäkin alkuaineita mitattu ja minkälaisia havaintoja on tehty eri menetelmien haitoista, hyödyistä sekä soveltuvuudesta hyvin suolapitoisten näytteiden tutkimiseen. Mukaan tutkimukseen otettiin myös merivesinäytteet ja vastaavat suolaiset vesipohjaiset näytteet, koska ruokasuolaa tutkittaessa se yleensä liuotetaan veteen.

Kokeellisen osan päämääränä oli mitata kristallisuolanäytteitä Andeilta ja Himalajalta, sekä verrata eri aineiden pitoisuuksia toisiinsa. Vertailun vuoksi mitattiin myös muutamia merisuolanäytteitä. ICP-OES:llä mitattiin suolojen veteen liukenevien alkuaineiden pitoisuuksia, sekä arvioitiin keinotekoisen mahanesteen avulla, kuinka suuren osan ihmisen elimistö kykenee hyödyntämään veteen liukenemattomasta osasta. Myös muutaman muun analyysimenetelmän soveltuvuutta suolanäytteiden analysoimiseksi tutkittiin.