Peruskouluikäisten liikkumisen syyt ja esteet

Abstract

TIIVISTELMÄ

Kääriäinen, R. 2016. Peruskouluikäisten liikkumisen syyt ja esteet. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 54s., 1 liite.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat peruskouluikäisten lasten ja nuorten yleisimmät liikunnan syyt ja esteet ja miten lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, ikä ja asuinpaikka ovat yhteydessä heidän liikkumisensa syihin ja esteisiin.

Tutkielma oli kvantitatiivinen ja sen aineistona oli Valtion liikuntaneuvoston teettämän ja Jyväskylän Yliopiston toteuttaman LIITU-tutkimuksen aineisto vuodelta 2014. Sain aineistosta käyttööni tutkielmani kannalta oleellisen datan. Tutkimuksen kohdejoukko koostui 5., 7. ja 9. luokan oppilaista (N=3071). Oppilaiden liikkumisen esteiden ja syiden eroja tarkasteltiin iän, fyysisen aktiivisuuden ja asuinpaikan perusteella muodostetuissa ryhmissä. Luokkien välisiä eroja tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja khiin neliö –testin avulla.

Tutkielman tulokset osoittavat, että ikä ja fyysinen aktiivisuus ovat selkeässä yhteydessä liikkumisen syihin ja esteisiin. Asuinpaikka on yhteydessä liikkumisen esteisiin, mutta vain heikosti yhteydessä liikkumisen syihin. Lasten ja nuorten tärkeimmät liikkumisen esteet ovat muut harrastukset, se ettei viitsitä liikkua, ohjauksen puute ja liikuntapaikkojen puute. Tärkeimmät liikkumisen syyt ovat liikunnasta saatu hyvä olo, terveellisyys, parhaansa yrittäminen, kunto, lihasvoima, liikunnan ilo ja yhdessäolo. Mitä vanhemmista vastaajista oli kyse, sitä enemmän heillä oli liikkumisen esteitä ja sitä vähemmän liikkumisen syitä. Erityisesti este ”en viitsi” oli myös sitä vastatumpi, mitä vanhempia vastaajat olivat. Fyysinen aktiivisuus erotti vastaajaryhmiä tämän tutkielman muuttujista eniten. Fyysisesti inaktiivisimmilla oli keskimäärin moninkertainen määrä liikkumisen esteitä ja paljon vähemmän liikkumisen syitä, kuin fyysisesti aktiivisimmilla. Yleisimmistä liikkumisen esteistä ”viitsimättömyys” ei ollut enää vastatuimpien joukossa aktiivisimmilla ryhmillä ja inaktiivisimmilla ryhmillä ”itsensä kokeminen ei liikunnalliseksi” korostui, eli ne jotka eivät viitsi liikkua eivät liiku ja jotka taas viitsivät liikkua liikkuvat ja ne jotka eivät liiku paljoa eivät koe itseään liikunnalliseksi.

Avainsanat: Liikunta, syy, este, ikä, fyysinen aktiivisuus, asuinpaikka, peruskoulu

ABSTRACT

Kääriäinen, R. 2016. Comprehensive school aged childrens reasons and barriers for sports. Department of Physical Education, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 54 pp., 1 appendice.

The purpose of this study was to find out the most common reasons and barriers of children and adolescents for doing sports and how do children´s and adolescent´s physical activity, age and habitation affect their reasons and barriers.

The study was quantitative and the data used was from a study ordered by Finnish governments sportscouncil and made by Jyväskylän Yliopisto - LIITU-studys data from year 2014. I used the data for the parts that were relevant to my study. The participants for the research were 5th, 7th, and 9th grade students (N=3071).The differences between students reasons and barriers for sports were examined in groups formed by the students age, physical activity and habitation. Cross-tabulation and chi-square test were used to analyze the data.

The results indicate that age and physical activity are clearly connected to reasons and barriers for doing sports. Habitation is connected to barriers for doing sports but only weakly connected to reasons. Children´s and adolescent´s most important barriers for doing sports are: other hobbies, not feeling like doing sports, lack of organized sports and lack of sports places. Most important reasons were: good feeling you get from sports, healthiness, trying your best, condition, muscular strength, the joy of sports and being together. The older the group of answerers were, the more they averagely answered barriers for sports and the less reasons. Especially the barrier of not feeling like doing sports was answered more within the older participants. Physical activity made most difference in this study within its answerer groups. The most physically inactive group had multiple times as much barriers for doing sports and much less reasons for doing sports than the physically most active group. From the most common barriers “not feeling like doing sports” wasn’t in the group of most answered barriers with the most active group and with the inactive groups feeling yourself unsporty person was highlighted. In conclusion, those who don’t feel like doing sports do it much less than those who feel like doing it and those who feel themselves as unsporty persons don’t move as much as those who don’t feel like unsporty persons.

Key words: Sports, reason, barrier, physical activity, habitation, comprehensive school