Show simple item record

dc.contributor.advisorMikkonen, Jarno
dc.contributor.authorNiemi, Elina
dc.date.accessioned2016-11-24T19:19:14Z
dc.date.available2016-11-24T19:19:14Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1643509
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52004
dc.description.abstractTässä kokeellisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalista oppimista eläinmallissa, jonka keskiössä olivat rotat ja niiden oppimisen sosiaalisuus. Tätä ilmiötä lähestyttiin pohtimalla kysymyksiä: (1) eroavatko rotat lajikannan (HCR - LCR) tai (2) oppimistyylin (itsenäinen - toiselta mallintava) suhteen, sekä (3) eroavatko viivästetyn ja viiveettömän sosiaalisen oppimisen ryhmät toisistaan. Toisin sanoen tutkimuksessa sosiaalinen oppiminen miellettiin rottien käyttäytymisessä tapahtuviksi muutoksiksi, joiden mahdollista ilmenemistä voitiin tarkastella useilla mittauskerroilla. Tutkimuksen koeryhmä muodostui urosrotista (N = 18), joissa oli HCR-rottia (n = 10) ja LCR-rottia (n = 8). Koeasetelmana hyödynnettiin parillistamista, ja ennen koetta saman lajikannan rotat jaettiinkin satunnaistettuihin pareihin (N = 9). Näiden parien sisällä rottien oppimistyylit valikoituivat niin ikään satunnaisesti. Varsinainen testaaminen tapahtui testialueella, joka oli jaettu kahteen osaan läpinäkyvällä seinämällä. Testialueen ”B-puolelle” sijoitettiin infrapunaportti sekä siihen kytketty herkkuautomaatti, kun taas ”A-puoli” jätettiin virikkeettömäksi. Oppimistehtävänä rottien piti ymmärtää, ja sitä myöden oppia kävelemään infrapunaportin läpi infrapunasäteen katkaisemiseksi, jotta saisivat automaatin vapauttamaan herkkupellettejä. Tutkimusaineisto kerättiin kolmena päivänä. Ensimmäisenä päivänä pareja testattiin kertaalleen iltapäivällä, ja seuraavina päivinä kahdesti sekä aamupäivällä että iltapäivällä. Yhteensä 15 minuutin kestäneitä mittauskertoja kertyi viisi. Neljä ensimmäistä mittausta (T1 - T4) oli kaikkien menettelyjen suhteen identtisiä, kun rottaparit viettivät koko mittauksen ajan niiden ensimmäisen mittauksen mukaisilla testialueen puolilla. Viidennellä mittauksella käsittelyä muutettiin, jolloin osalla rotista (n = 5) testialueen sijoitus vaihdettiin päinvastaiseksi heti mittausjakson alussa (T5a), ja osalla (n = 4) viisi minuuttia mittausjakson alkamisesta (T5b - T5b2). Aineiston analyysi toteutettiin toistomittausten varianssianalyysilla, sekä riippumattomien ja riippuvien otosten t-testeillä. Joidenkin muuttujien kohdalla turvauduttiin näiden parametrittomiin testivastineisiin. Selittävinä muuttujina olivat rottien lajikanta ja oppimistyyli, sekä varianssianalyysissa mittauskerta toistotekijänä. Selitettävänä muuttujana oli sosiaalinen oppiminen, jota tarkasteltiin kuudella eri ulottuvuudella: rottien aktiivisella liikkeellä, paikallaan ololla, väliseinän läheisyydessä vietetyllä ajalla, pyrkimyksillä päästä väliseinän toiselle puolelle, saatujen pellettien lukumäärällä, sekä infrapunaportilla käynneillä. Tulosten mukaan rotat eivät oppineet sosiaalisesti, kun oppimista viivästettiin. Myöskään lajikanta ei vaikuttanut tulokseen sitä muuttavasti. Sitä vastoin rottien sosiaalisesta oppimisesta saatiin suuntaa-antavia viitteitä, kun oppimista ei viivästetty. Tätä tukevia viitteellisiä tuloksia saatiin myös tarkastelusta, jossa verrattiin viivästetyn ja viiveettömän oppimisen ryhmiä keskenään. Lisäksi tuloksista ilmeni, että lajikanta vaikutti rottien oppimiseen ja käyttäytymiseen. Tutkimuksella saatiin tilastollisesti merkitsevää tietoa rottien sosiaalisesta oppimisesta ja siihen osallaan vaikuttavista tekijöistä. Vaikka tulokset eivät täysin todentaneet tutkittua ilmiötä, niillä vahvistettiin sosiaalisen oppimisen merkitys osana rottien oppimista. Tästä huolimatta jäi silti ilmeiseksi, että edelleen on tarve selvittää tarkemmin, kuinka rotat todella oppivat sosiaalisesti, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (38 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othert-testi
dc.titleSosiaalinen oppiminen eläinmallissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201611244757
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.subject.methodVarianssianalyysi
dc.date.updated2016-11-24T19:19:15Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysososiaalinen oppiminen
dc.subject.ysorotat
dc.subject.ysokäyttäytyminen
dc.subject.ysokoe-eläinmallit


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record