Viittomakielentulkin katsekontakti asioimistulkkauksen siirtymätilanteissa : multimodaalinen näkökulma

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten viittomakielentulkki välittää vuorovaikutusta asioimistilantees-sa, jossa osallistujat ovat liikkeessä. Viittomakielentulkkauksessa katsekontaktilla tulkin ja viittovan asiak-kaan välillä on ratkaiseva merkitys tulkatun viestin saavutettavuuden ja välittymisen kannalta. Tästä syystä liikettä sisältävä tilanne herättää mielenkiintoa selvittää tulkkauksen edellytyksiä tällaisessa tilanteessa: Millainen konteksti liikettä sisältävä vuorovaikutustilanne on viittomakielentulkkaukselle? Mitä keinoja tulkki käyttää saadakseen ja ylläpitääkseen katsekontaktin viittomakielisen osallistujan kanssa? Vastaan näihin kysymyksiin tarkastelemalla vuorovaikutusta multimodaalisesta näkökulmasta. Tarkastelen tulkin ja viittomakielisen osapuolen välistä katsekontaktia suhteessa keskustelun etenemiseen ja osallistu-jien fyysisen muodostelman vaihteluun. Tulkitsen tuloksia suhteessa katseen käyttöön viittomakielisessä vuorovaikutuksessa ja tulkin rooliin vuorovaikutuksen koordinoijana. Huomion kohteena ovat erityisesti tulkki ja hänen toimintansa hänen tulkatessaan suomesta suomalaiselle viittomakielelle. Tutkimusta varten tallensin videolle autenttisen tulkatun määräaikaiskäynnin suomalaisessa lastenneuvolas-sa. Aineiston muodostavat käynnin aikaiset siirtymätilanteet, joissa osallistujat siirtyvät huoneesta toiseen tai ryhmittyvät uuteen muodostelmaan toimenpiteiden suorittamista varten. Analysoin osallistujien kielellis-tä ja kehollisesta vuorovaikutuksellisesta toimintaa suhteessa tilan fyysisiin puitteisiin ja tilanteen toimin-nalliseen kontekstiin. Aineiston käsittelyssä hyödynsin ELAN-annotointiohjelmaa. Aineistossa tulkin ja äidin välisessä katsekontaktissa on paljon katkoja, jotka ovat usein kestoltaan suhteelli-sen pitkiä. Tulkki käyttää runsaasti vuorovaikutuksen säätelyn keinoja välittääkseen viestin äidille, mutta kaikki viestintä ei tästä huolimatta saavuta äitiä. Tuloksissa selvitän vuorovaikutusta rajoittavia ja mahdol-listavia seikkoja, havainnollistan tulkatun vuorovaikutuksen jäsentymistä vuoro vuorolta sekä kuvaan tut-kimukseen osallistuneen tulkin vuorovaikutuksellista strategiaa ja hänen käyttämiään tulkin monipuolisia kielellisiä ja kehollisia keinoja välittää vuorovaikutusta osallistujien välillä. Koska aineisto on hankittu yksittäisestä tilanteesta suomalaisessa kontekstissa ja se kattaa n. 12 minuuttia tulkkaustilanteiden laajasta kirjosta, tutkimuksen tuloksia tulee tulkita ja soveltaa huomioiden tarkoin tilan-ne- ja osallistujakohtainen sekä maa- ja kulttuurikohtainen vaihtelu. Yleisenä johtopäätöksenä kuitenkin esitän, että viittomakielellä tulkattu vuorovaikutus onnistuu myös liiketilanteessa silloin, kun tulkki hallitsee hyvin viittomakielisen keskustelun normit ja pystyy tekemään vuorovaikutuksellista yhteistyötä tilanteen viittomakielisen osallistujan kanssa.