Fingerspelling English words in Finnish sign language context : a multimodal view on interaction

Tämä pro gradu -tutkimus tarkastelee viittomakielisiä vuorovaikutustilanteita, joissa englanninkielinen sana sormitetaan sormiaakkosviittomin. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastalle vuorovaikutuksen monikanavaisuutta ja -muotoisuutta sekä sormituksessa tapahtuvia rakenteellisia muutoksia. Tutkimus on tehty etnografiseen tutkimusalaan sijoittuvan MDA:n (Mediated Discourse Analysis) viitekehyksessä. MDA on monimenetelmällinen lähestymistapa, joka tarkastelee sosiaalista toimintaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon myös ei-kielelliset resurssit. Analysointimenetelmät on valittu tutkimuksen aineistoon ja tavoitteisiin soveltuviksi multimodaalisen vuorovaikutuksen, sosiaalisemiotiikan ja viittomakielen kielentutkimuksen menetelmistä. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmesta videoidusta vuorovaikutustilanteesta nimeltään ’The Aviator’, ’Guitar’ ja ’Ultimatum’. Kaksi ensimmäistä kuvattiin videoneuvottelutilanteesta, joka oli osana englannin kielen kurssia. Kolmas, ’Ultimatum’ on videoitu kahden viittomakielisen vapaamuotoisesta keskustelusta. Videoneuvottelusta poimittujen tilanteiden analyysi keskittyy tarkastelemaan vuorovaikutuksen multimodaalisuutta, osallistujien valintoja kommunikoinnin välineiden välillä ja sormituksen muuttumista tilanteiden mukaan. ’Ultimatum’-aineistossa keskitytään yhden erisnimen kymmenen kertaa toistuvaan sormitukseen, sormituksen muuttumiseen ja sormituksen yhteydessä käytettyyn huulioon. ’The Aviatorin’ ja ’Guitarin’ analyysi tuo esille vuorovaikutuksessa käytetyt multimodaaliset resurssit sekä sen, kuinka osallistujat valitsevat eri ilmaisukeinojen välillä päästäkseen tavoitteisiinsa. Tilanteen fyysisellä ympäristöllä, tietokone- luokalla, ja käytettävissä olevalla teknologialla on vahva vaikutus vuorovaikutukseen: toimijat muokkaavat kommunikointivälineitään tilan ja teknologian tuomiin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin. Myös ‘Ultimatum’-aineiston kymmenen kertaa toistuva sormitus käy läpi rakenteellisia muutoksia. Analyysin tulokset ovat yhteneviä Patrie & Johnsonin (2011) tutkimuksen kanssa: Sormittaminen tapahtuu eri tavoin sormituksen tavoitteen mukaisesti, hitaasti viittoma viittomalta, tarkasti sormittaen tai nopealla sormituksella, jolloin tapahtuu viittomien yhteensulautumista ja poisjättöä. Toistuva sormitus johtaa tilapäismuodosteeseen, leksikaalistuneeseen sormitukseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa kokeillaan multimodaalisen aineiston erilaisia litterointimenetelmiä sekä pohditaan englannin kielen sanojen ilmenemismuotojen välisiä semioottisia suhteita. Kolmen vuorovaikutustilanteen tarkastelu tuo perusteltuja tutkimushypoteeseja sormituksen, viittomakielisen vuorovaikutuksen multimodaalisuuden sekä kielenoppimisen käytänteiden tutkimukselle. Kehitettäessä englannin kielen opetusta visuaalisista resursseista hyötyville oppijoille olisi erityisen tärkeää huomioida viittomakielisen yhteisö käytänteitä englannin kielen parissa.