Koljonen, Eveliina. 2016. ”Ku talvella ei paista aurinko ni pittää syyä salaattia ni siitä saa vitamiineja”. 5. ja 9. luokkalaisten ruokatottumukset, ruokavalinnat ja tiedonlähteet. Kasvatustieteen ja terveystiedon pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Terveystieteiden laitos. 109 sivua. Tämä tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yleisesti nuorten ruokatottumuksia sekä vertailla 5. ja 9. luokkalaisten sekä tyttöjen ja poikien välisiä eroja. Lisäksi tutkimus pyrki selvittämään, millaisia asioita nuoret kokevat merkityksellisiksi ruokavalinnoissaan, mitä lähteitä nuoret käyttävät etsiessään tietoa ravitsemuksesta sekä pitävätkö he käyttämiään lähteitä luotettavina. 5. ja 9. luokkalaisten (n=4007) ruokatottumuksia selvitettiin WHO-Koululaistutkimuksen kvantitatiivisen aineiston avulla. Aineisto kerättiin vuonna 2014. Nuorten välisiä eroja tutkittiin ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliö-testillä selvitettiin niiden tilastollista merkitsevyyttä. Ruokavalintoja ja tietolähteiden käyttämistä sekä niiden luotettavuuden arviointia selvitettiin kvalitatiivisella aineistolla, joka kerättiin haastattelemalla 5. luokkalaisia tyttöjä (n=4) ja poikia (n=3) sekä 9. luokkalaisia tyttöjä (n=3) ja poikia (n=3). Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia noudattaen. Tutkimuksesta ilmeni, että tytöt söivät yleisemmin hedelmiä ja vihanneksia kuin pojat. Pojat joivat yleisemmin limsoja ja energiajuomia kuin tytöt. Yhdeksäsluokkalaiset söivät harvemmin vanhempien kanssa sekä söivät yleisemmin karkkia ja harvemmin kalaa kuin viidesluokkalaiset. Maku, nälkä ja terveellisyys olivat tärkeimmät tekijät ruokavalinnoissa. Suosituimmat tiedonlähteet olivat omat vanhemmat ja internet. Vanhempia pidettiin pääasiassa luotettavana lähteenä. Televisiota pidettiin luotettavampana lähteenä kuin internetiä, johon suhtauduttiin pääasiassa kriittisesti. Koulun tulisi tehdä enemmän vanhempien kanssa yhteistyötä nuorten ravitsemuskasvatuksessa, koska ruokatottumukset vakiintuvat jo nuorena. Lisäksi tässä tutkimuksessa ilmenneeseen poikien vähäiseen hedelmien ja vihannesten syömiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, kuten myös tyttöjen harvempaan aamiaisen syömiseen. Ruokailuhetket pitäisi pyrkiä rauhoittamaan sekä koulussa että kotona, esimerkiksi asettamalla aikarajan, jota ennen pöydästä ei saa nousta. Koulun tulisi kehittää systemaattisesti kaikkia terveyden lukutaidon komponentteja. Näiden komponenttien kehittäminen onnistuu esimerkiksi tutkivaa oppimista noudattavien projektien avulla, jotka myös tukevat oppilaan oppimista muissa oppiaineissa. ...

WHO-Koululaistutkimus Kvalitatiivinen tutkimus kouluikäiset ruokatottumukset tiedonlähteet