Finskspråkiga småbarns tankar kring svenska språket i ett daghem som erbjuder pedagogik på två språk.

Abstract

Pienten lasten, tässä tutkielmassa alle kouluikäisten päiväkotilasten, kielellistä tietoisuutta ja kielikäsityksiä ruotsin kielestä ei ole tutkittu juuri ollenkaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on saada tietoa ajatuksista ja käsityksistä, joita suomenkielisillä päiväkoti-ikäisillä (kolme-, neljä- ja kuusivuotiailla) lapsilla on ruotsin kielestä. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaiset asiat voivat tuoda esiin lasten kielellistä tietoisuutta juuri ruotsin kielestä. Tutkittavat lapset ovat hoidossa päiväkodissa, jossa tarjotaan kaksikielistä pedagogiikkaa suomenkielisille lapsille. Tämä tarkoittaa sitä, että lastentarhanopettaja puhuu lapsille sekä ruotsia että suomea yhtä paljon. Tutkittavina tässä tutkielmassa oli kaksi kolmevuotiasta, kaksi nelivuotiasta ja kaksi kuusivuotiasta lasta. Tarkoituksena oli verrata eri-ikäisiä lapsia.

Tämä tutkielma oli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin parihaastatteluilla, joissa käytettiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Eri-ikäiset lapset haastateltiin kukin omassa ryhmässään, jolloin haastatteluita oli yhteensä kolme. Haastatteluiden lopussa lapset piirsivät kuvan siitä, missä he ajattelevat käyttävänsä itse ruotsin kieltä. Lisäksi aineistoa kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla päiväkodissa. Tarkemmin havainnoitiin tutkittavista yhtä kolmivuotiasta, yhtä nelivuotiasta ja yhtä kuusivuotiasta lasta. Vanhemmat täyttivät myös lapsia koskevan lyhyen kyselyn. Tutkimusaineisto analysoitiin fenomenografista työotetta hyödyntäen, jolloin aikaisemmat tutkimukset auttoivat muotoilemaan aineistosta isompia teemaluokkia.

Tutkielmassa havaittiin eroja eri-ikäisten päiväkotilasten kielikäsityksissä ruotsin kielestä ja heidän kielellisessä tietoisuudessa ruotsin kielestä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten kielellistä tietoisuutta ruotsin kielestä voi osaltaan tuoda esiin lapsen itse käyttämä kieli päiväkodissa, hänen ruotsin kielen ymmärtämistään esiin tuovat asiat ja kontekstin vaikutuksen näkyminen lapsen kielen käyttämisessä. Lasten kielikäsitykset osoittautuivat liittyvän kieliin yleensä, ruotsin kieleen ja sen käyttämiseen sekä ruotsin kieleen ja sen eroihin muiden kielten kanssa.

Tämän tutkielman perusteella voidaan todeta, että jo pienten lasten kielellistä tietoisuutta ja kielikäsityksiä voidaan havainnoida. Päiväkodissa lapset oppivat kuin ilmaiseksi omassa tahdissaan tiedostamattaan vierasta kieltä ja kielestä. Tällaisen hyödyntäminen ja huomioiminen lasten siirtyessä kouluun olisi tärkeää.