Neuroottisuus, lääkkeiden käyttö ja sairaudet

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin neuroottisuuden persoonallisuuspiirteen ja terveyden välisiä yhteyksiä ikäkohorttiaan edustavilla 50-vuotiailla suomalaisilla. Tarkoituksena oli selvittää, onko korkea neuroottisuus yhteydessä suurempaan määrään diagnosoituja sairauksia ja määrättyjä lääkkeitä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, ovatko jotkin tietyt sairaudet korkeasti neuroottisilla muita yleisempiä. Tutkimuksessa persoonallisuutta tarkasteltiin piirreteoreettisesta näkökulmasta viiden faktorin mallin mukaisesti. Mallin mukaan ihmisen persoonallisuutta voidaan kuvata viiden osittain synnynnäisen ja varsin pysyvän piirteen kautta. Nämä taipumukselliset piirteet määrittävät ihmisen käyttäytymistä ja kokemista tilanteesta toiseen. Viidestä piirteestä kiinnostuksen kohteena oli neuroottisuus, joka kuvaa ihmisen taipumusta kokea kielteisiä tunteita, kuten huolestuneisuutta, hermostuneisuutta tai toivottomuutta. Tutkimuksen aineistona käytettiin Jyväskyläläisen Lapsesta aikuiseksi –tutkimuksen vuoden 2009 aineistonkeruun tietoja. Tässä tutkimuksessa aineistoa hyödynnettiin terveystarkastuksen, sekä NEO-PI persoonallisuusmittarin osalta. Terveystarkastuksen yhteydessä tutkittavilta oli kerätty tieto heillä diagnosoiduista sairauksista sekä käytössä olevista lääkkeistä. Lomakekyselynä toteutettu NEO-PI mittari puolestaan kertoi kunkin tutkimushenkilön neuroottisuuspistemäärän. Nämä tiedot oli saatavilla yhteensä 209:ltä tutkimushenkilöltä. Neuroottisuuspistemäärän ja henkilöllä olevien diagnoosien lukumäärän, sekä neuroottisuuspistemäärän ja käytössä olevien lääkkeiden lukumäärän välistä yhteyttä tutkittiin Pearsonin korrelaatiotestillä. Korkean neuroottisuuden yhteyttä eri sairauksien esiintyvyyteen tutkittiin laskemalla vetosuhteita. Vetosuhteita laskettaessa tutkimusjoukon korkeimmat neuroottisuuspisteet omaavaa neljännestä verrattiin muuhun joukkoon. Vetosuhteiden tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin khii-toiseen testillä. Neuroottisuuspistemäärällä oli tilastollisesti merkitsevä, positiivinen ja kohtalainen, korrelaatio sekä diagnoosien että (r=0.369) lääkkeiden määrän (r=0.342) kanssa. Kun sairauksista poistettiin mielenterveysongelmat, neuroottisuuspistemäärän ja sairauksien välinen korrelaatio säilyi tilastollisesti merkitsevänä, mutta oli enää hyvin heikko (r=0.142). Kun lääkkeistä puolestaan poistettiin mielenterveysongelmien hoitoon käytetyt lääkkeet, ei neuroottisuuspistemäärän ja lääkkeiden välinen heikko korrelaatio (r=0.125) ollut merkitsevä. Vetosuhteita laskettaessa neuroottisuus ei lisännyt merkitsevästi sairastumisriskiä mihinkään yksittäiseen somaattiseen sairauteen. Mielenterveysongelmiin neuroottisin neljännes kuitenkin sairastuu yli neljä kertaa vähemmän neuroottisia todennäköisemmin. Ahdistuneisuushäiriö oli neuroottisilla yli viisi kertaa todennäköisempi ja masennus lähes kahdeksan kertaa todennäköisempi kuin vähemmän neuroottisilla. Korkea neuroottisuus on tulosten perusteella yhteydessä korkeampaan mielenterveysongelmien määrään. Erityisesti masennukseen ja ahdistuneisuuteen sairastumisen osalta ero on suuri. Neuroottisuuden aiheuttama korkeampi sairastumisriski olisi tärkeä huomioida, sillä mielenterveysongelmat ovat eniten elämänlaatua laskevien sairauksien joukossa.

The aim of this study was to examine whether neuroticism is connected with the number of different diseases and use of medication among 50-year old Finns who represent their age cohort. The study also aimed to examine if certain diagnoses are more common among the highly neurotic persons compared to the less neurotic group. In this study personality was examined from trait perspective according to the common Five Factor Theory. According to the Five Factor Theory, the personality of an individual can be described via five partially innate and stabile traits. These traits define how a person perceives and acts in different situations. From the five traits, the trait of neuroticism was under interest in this study. People high in neuroticism have a higher tendency to experience negative effects and be anxious, nervous and feel hopeless. This study used the data from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, in particular the information collected in 2009. A health interview and NEO personality inventory was used. In the health examination, the participants of the study reported their diagnoses and use of different medicines. Neuroticism was assessed using the NEO personality inventory. Both the health and neuroticism information was available from 209 study participants. Using the Pearson correlation test, the correlation between neuroticism and the use of medication and the correlation between neuroticism and the number of diagnoses were examined. The link of high neuroticism and different diagnoses was examined by calculating odds ratios. In the calculation the most neurotic quartile of the participants was compared to the rest of the participants. The significance of the odds ratios was tested with a Chi-square test. Both the correlation between the use of medication and neuroticism and the correlation between the diagnoses and neuroticism was moderate in size and significant. When mental health problems and medication used for their treatment were removed from the analyses, the correlation between diagnoses and neuroticism remained significant but became week. The correlation between medication use and neuroticism was no longersignificant. Oddsratios were not significantly different between the most neurotic and others when somatic diagnoses were examined. However, the odds ratio for having any mental health problem was over four times higher for the most neurotic quartile. Anxiety disorder was over five times more common, and depression almost eight times more common among the most neurotic compared to the other participants. The main result of the study is that neurotic people have considerably higher odds for mental health problems than less neurotic ones. Especially depression and anxiety disorders are remarkably common among the most neurotic. Considering that mental health problems are among the diseases that cause most severe damage for the quality of life, this high risk group needs to be taken into special consideration.