Neuroottisuus, lääkkeiden käyttö ja sairaudet
Tekijät
Päivämäärä
2016Tässä tutkimuksessa selvitettiin neuroottisuuden persoonallisuuspiirteen ja terveyden välisiä
yhteyksiä ikäkohorttiaan edustavilla 50-vuotiailla suomalaisilla. Tarkoituksena oli selvittää,
onko korkea neuroottisuus yhteydessä suurempaan määrään diagnosoituja sairauksia ja
määrättyjä lääkkeitä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, ovatko jotkin tietyt sairaudet korkeasti
neuroottisilla muita yleisempiä. Tutkimuksessa persoonallisuutta tarkasteltiin
piirreteoreettisesta näkökulmasta viiden faktorin mallin mukaisesti. Mallin mukaan ihmisen
persoonallisuutta voidaan kuvata viiden osittain synnynnäisen ja varsin pysyvän piirteen kautta.
Nämä taipumukselliset piirteet määrittävät ihmisen käyttäytymistä ja kokemista tilanteesta
toiseen. Viidestä piirteestä kiinnostuksen kohteena oli neuroottisuus, joka kuvaa ihmisen
taipumusta kokea kielteisiä tunteita, kuten huolestuneisuutta, hermostuneisuutta tai
toivottomuutta.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Jyväskyläläisen Lapsesta aikuiseksi –tutkimuksen vuoden
2009 aineistonkeruun tietoja. Tässä tutkimuksessa aineistoa hyödynnettiin terveystarkastuksen,
sekä NEO-PI persoonallisuusmittarin osalta. Terveystarkastuksen yhteydessä tutkittavilta oli
kerätty tieto heillä diagnosoiduista sairauksista sekä käytössä olevista lääkkeistä.
Lomakekyselynä toteutettu NEO-PI mittari puolestaan kertoi kunkin tutkimushenkilön
neuroottisuuspistemäärän. Nämä tiedot oli saatavilla yhteensä 209:ltä tutkimushenkilöltä.
Neuroottisuuspistemäärän ja henkilöllä olevien diagnoosien lukumäärän, sekä
neuroottisuuspistemäärän ja käytössä olevien lääkkeiden lukumäärän välistä yhteyttä tutkittiin
Pearsonin korrelaatiotestillä. Korkean neuroottisuuden yhteyttä eri sairauksien esiintyvyyteen
tutkittiin laskemalla vetosuhteita. Vetosuhteita laskettaessa tutkimusjoukon korkeimmat
neuroottisuuspisteet omaavaa neljännestä verrattiin muuhun joukkoon. Vetosuhteiden
tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin khii-toiseen testillä.
Neuroottisuuspistemäärällä oli tilastollisesti merkitsevä, positiivinen ja kohtalainen, korrelaatio
sekä diagnoosien että (r=0.369) lääkkeiden määrän (r=0.342) kanssa. Kun sairauksista
poistettiin mielenterveysongelmat, neuroottisuuspistemäärän ja sairauksien välinen korrelaatio
säilyi tilastollisesti merkitsevänä, mutta oli enää hyvin heikko (r=0.142). Kun lääkkeistä
puolestaan poistettiin mielenterveysongelmien hoitoon käytetyt lääkkeet, ei
neuroottisuuspistemäärän ja lääkkeiden välinen heikko korrelaatio (r=0.125) ollut merkitsevä.
Vetosuhteita laskettaessa neuroottisuus ei lisännyt merkitsevästi sairastumisriskiä mihinkään
yksittäiseen somaattiseen sairauteen. Mielenterveysongelmiin neuroottisin neljännes kuitenkin
sairastuu yli neljä kertaa vähemmän neuroottisia todennäköisemmin. Ahdistuneisuushäiriö oli
neuroottisilla yli viisi kertaa todennäköisempi ja masennus lähes kahdeksan kertaa
todennäköisempi kuin vähemmän neuroottisilla.
Korkea neuroottisuus on tulosten perusteella yhteydessä korkeampaan mielenterveysongelmien
määrään. Erityisesti masennukseen ja ahdistuneisuuteen sairastumisen osalta ero on suuri.
Neuroottisuuden aiheuttama korkeampi sairastumisriski olisi tärkeä huomioida, sillä
mielenterveysongelmat ovat eniten elämänlaatua laskevien sairauksien joukossa.
...
The aim of this study was to examine whether neuroticism is connected with the number of
different diseases and use of medication among 50-year old Finns who represent their age
cohort. The study also aimed to examine if certain diagnoses are more common among the
highly neurotic persons compared to the less neurotic group. In this study personality was
examined from trait perspective according to the common Five Factor Theory. According to
the Five Factor Theory, the personality of an individual can be described via five partially innate
and stabile traits. These traits define how a person perceives and acts in different situations.
From the five traits, the trait of neuroticism was under interest in this study. People high in
neuroticism have a higher tendency to experience negative effects and be anxious, nervous and
feel hopeless.
This study used the data from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social
Development, in particular the information collected in 2009. A health interview and NEO
personality inventory was used. In the health examination, the participants of the study reported
their diagnoses and use of different medicines. Neuroticism was assessed using the NEO
personality inventory. Both the health and neuroticism information was available from 209
study participants. Using the Pearson correlation test, the correlation between neuroticism and
the use of medication and the correlation between neuroticism and the number of diagnoses
were examined. The link of high neuroticism and different diagnoses was examined by
calculating odds ratios. In the calculation the most neurotic quartile of the participants was
compared to the rest of the participants. The significance of the odds ratios was tested with a
Chi-square test.
Both the correlation between the use of medication and neuroticism and the correlation between
the diagnoses and neuroticism was moderate in size and significant. When mental health
problems and medication used for their treatment were removed from the analyses, the
correlation between diagnoses and neuroticism remained significant but became week. The
correlation between medication use and neuroticism was no longersignificant. Oddsratios were
not significantly different between the most neurotic and others when somatic diagnoses were
examined. However, the odds ratio for having any mental health problem was over four times
higher for the most neurotic quartile. Anxiety disorder was over five times more common, and
depression almost eight times more common among the most neurotic compared to the other
participants.
The main result of the study is that neurotic people have considerably higher odds for mental
health problems than less neurotic ones. Especially depression and anxiety disorders are
remarkably common among the most neurotic. Considering that mental health problems are
among the diseases that cause most severe damage for the quality of life, this high risk group
needs to be taken into special consideration.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lääkkeiden käyttö ja sen yhteydet tasapainoon 67-96-vuotiailla vanhainkotiasukkailla
Ruth, Tanja (2011)TIIVISTELMÄ Lääkkeiden käyttö ja sen yhteydet tasapainoon 67–96-vuotiailla vanhainkotiasukkailla Tanja Ruth Jyväskylän yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Terveystieteiden laitos, 2011 41 sivua + 2 ... -
Neuroottisuuden ja ekstraversion yhteys vaihdevuosi-ikäisten naisten terveyteen
Kojo, Heidi (2020)Persoonallisuuden on useissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä terveyteen ja eri sairauksiin. Yhteyden on arveltu johtuvan esimerkiksi persoonallisuuden merkityksestä eri elintapojen muodostuksessa tai persoonallisuuden ... -
Terveyden lukutaidon yhteys monilääkitykseen iäkkäillä henkilöillä
Kinnunen, Milla (2022)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten terveyden lukutaito on yhteydessä monilääkitykseen iäkkäillä henkilöillä. Terveyden lukutaito tarkoittaa yksilön taitoa ymmärtää ja soveltaa terveystietoa. ... -
Vaihdevuosien, koetun iän ja neuroottisuuden yhteys keski-iän kriisin kokemiseen naisilla
Pitkänen, Piia (2017)Piia Pitkänen (2017). Vaihdevuosien, koetun iän ja neuroottisuuden yhteys keski-iän kriisin kokemiseen naisilla. Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, s 38. Tämän pro gradu -tutkielman ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.