Vaihdevuosien, koetun iän ja neuroottisuuden yhteys keski-iän kriisin kokemiseen naisilla

Abstract

Piia Pitkänen (2017). Vaihdevuosien, koetun iän ja neuroottisuuden yhteys keski-iän kriisin kokemiseen naisilla. Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, s 38. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, selittävätkö vaihdevuodet, koettu ikä ja neuroottisuus keski-iän kriisin kokemista keski-ikäisillä naisilla. Tässä pro gradu -tutkiemassa käytettiin Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky - tutkimuksen (ERMA) aineistoa, jossa oli tutkittu 48-55-vuotiaita Jyväskylän alueella asuvia naisia. Tässä pro gradu -tutkielmassa oli mukana 1094 tutkittavaa. Tutkittavilta on selvitetty keski-iän kriisin kokemista, neuroottisuutta ja koettua ikää kyselylomakkeella. Neuroottisuutta on mitattu Eysenck Personality Inventory- kyselyn lyhennetyllä versiolla. Tutkittavien vaihdevuosistatus on määritelty FSH ja estradiol-hormonien pitoisuuksien ja vuotopäiväkirjan perusteella. Vaihdevuosien ja keski-iän kriisin sekä koetun iän ja keski-iän kriisin välisiä yhteyksiä tarkasteltaessa käytettiin ristiintaulukointia. Tarkasteltaessa neuroottisuuden ja keski-iän kriisin välistä yhteyttä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä. Kaikkien muuttujien osalta tarkasteltiin myös Spearmanin korrelaatiokerrointa. Binääristä logistista regressioanalyysia käytettiin tutkittaessa vaihdevuosien, koetun iän ja neuroottisuuden yksittäisiä ja samanaikaisia yhteyksiä keski-iän kriisiin. Tulokset osoittivat, että 66 % tutkittavista on kokenut keski-iän kriisiä. Tutkimuksen päätuloksen mukaan neuroottisuus ja koettu ikä selittävät keski-iän kriisin kokemista. Tämä tuli ilmi sekä muuttujien itsenäisiä yhteyksiä tarkasteltaessa, että silloin, kun kaikki kriisiä selittävät tekijät olivat yhtä aikaa mallissa. Yhden pistemäärän kasvu neuroottisuuspisteissä kasvatti kriisin kokemisen riskiä 27 %. Koetun iän osalta itsensä vanhemmaksi kokevien ryhmä koki 1,5 kertaa todennäköisemmin keski-iän kriisiä verrattuna itsensä omanikäisiksi kokeviin. Vaihdevuodet eivät selittäneet keski-iän kriisin kokemista. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella saatiin uutta tietoa keski-iän kriisistä. Tämän tutkimuksen mukaan neuroottisuus ja koettu ikä selittävät keski-iän kriisin kokemista. Näitä tekijöitä olisi kuitenkin vastaisuudessa tärkeää tutkia tarkemmin suhteessa keski-iän kriisiin esimerkiksi pitkittäisasetelmalla, jotta voitaisiin tutkia kausaaliyhteyksiä. Olisi myös tärkeä selvittää, koetaanko keski-iän kriisi ennemmin positiivisena vai negatiivisena ilmiönä.

Piia Pitkänen (2017). The connection of menopause, subjective age, and neuroticism with women’s experience of midlife crisis. Jyväskylä University, Gerontology and Public Health, Master’s thesis, 38 pp. The purpose of this thesis was to examine whether the menopause, subjective age, and neuroticism explain women’s experience of midlife crisis. The study is based on Estrogenic Regulation of Muscle Apoptosis (ERMA) –study, which examined women between ages 48-55 living in Jyväskylä region. This thesis had 1094 participants. The experience of midlife crisis, neuroticism, and subjective age were investigated via a survey. Neuroticism was measured using an abbreriated version of Eysenck Personality Inventory. The status of menopause was defined by FSH and estradiol- hormones and menstruation diary. Cross tabulation was used to examine the connections between menopause and midlife crisis as well as between the subjective age and midlife crisis. To examine the connection between neuroticism and midlife crisis, the independent samples t-test was used. Spearman’s correlation coefficient was examined for all the variables. Binary logistic regression analysis was used to examine both separate and simultaneous relationships of menopause, subjective age, and neuroticism to midlife crisis. The results show that 66 % of the participants has experienced midlife crisis. The main result is that neuroticism and subjective age explain the experience of midlife crisis. This appeared when examining the independent connections of variables as well as when all the explanatory factors of the crisis were in the model at the same time. An increase of one point in neuroticism score caused an 27 % increase in the risk of experience of the crisis. The subjects that perceived themselves older than their actual age were 1.5 times more likely to experience midlife crisis than those who perceived their subjective age the same as their actual age. Menopause did not explain the experience of midlife crisis. This study suggests that neuroticism and subjective age explain the experience of midlife crisis. These factors should be further studied in relation to midlife crisis, for example in a longitudinal study. It would also be important to research whether the midlife crisis is considered subjectively a positive or a negative phenomenon.