Maahanmuuttajataustainen oppilas ja natiivioppilas kollaboratiivisissa tehtävätilanteissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka maahanmuuttajataustainen, suomea toisena kielenä opiskeleva oppilas vuorovaikuttaa natiivioppilaan kanssa kollaboratiivisissa tehtävätilanteissa. Tutkittavina oli kolme yleisopetukseen integroitua S2-oppilasta. Kaksi heistä oli 2.-luokkalaisia ja yksi oli 6.-luokkalainen. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla ja työparien kanssa tehtävätilanteista käydyillä keskusteluilla. Tutkimusta varten laadittiin sekä 2.-luokkalaiselle että 6.-luokkalaiselle työparille kaksi kollaboratiivista tehtävää. Toinen oli geometrinen peilipeli ja toinen parilukutehtävä. Työparin työskentelystä otettiin kuvia ja videonpätkiä, joiden pohjalta oppilaat palauttivat mieleensä toimintaansa tutkijan kanssa käydyissä keskusteluissa stimulated recall -menetelmän mukaisesti. Keskustelut analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Analyysin avulla tutkittiin oppilaiden keskustelusta nousevia puhesiirtymiä ja sisältöjä. Tulokset osoittavat, että kukin tutkittava maahanmuuttajataustainen oppilas osallistui työskentelyyn itselleen ominaisella tavalla. Tältä osin tulokset vahvistavat edellisten tutkimusten löydöksiä, joiden mukaan oppilaan oma persoona ja asenne ovat maahanmuuttajataustaa määrittävämpiä tekijöitä. Toisaalta oli havaittavissa, että peilipeli sitoutti kaikkia oppilaita parilukutehtävää enemmän niin kognitiivisesti, behavioraalisesti kuin emotionaalisestikin. Arvioitaessa tehtävien asetelmaa uudelleen nousi esille, että peilipeli vaati oppilailta enemmän yhdessä ajattelua ja teki vuorovaikutuksesta sujuvaa mahdollistamalla vuorovaikutuksen jatkuvuuden kielen ulkopuolisten symboleiden avulla. Vuoden 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuorovaikutteisuus korostuu kantavana toimintaperiaatteena. Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että tuloksellisen vuorovaikutuksen virittäminen S2-oppilaan ja natiivioppilaan välille on mahdollista. Tehtäväasetelmaa suunniteltaessa on tärkeää tähdätä dialogiseen oppimisprosessiin ottamalla huomioon oleellisia taustatekijöitä, kuten oppilaalle tyypillisen sosiaalisen roolin.