Tässä maisterintutkielmassa selvitettiin, millaisia havaintoja eksperttitason pianistit pystyvät tekemään 500 ms:n aikana nuottikuvasta. Aineiston keruuta varten suunniteltiin nuotinlukukoe, jossa koehenkilöille esitettiin yhteensä yhdeksän kolmen rivin mittaista katkelmaa kolmelta eri tyylikaudelta (barokki, klassismi ja romantiikka) peräisin olevista pianoteoksista. Jokaisen näytteen jälkeen koehenkilöt saivat kuvailla omin sanoin tekemiään havaintoja. Lisäksi he esittivät arvion kunkin teoksen edustamasta tyylikaudesta.
Kokeeseen osallistui 25 eksperttitason pianistia, joista 4 henkilöä oli suorittanut musiikin ylemmän korkea-koulututkinnon, 11 alemman korkeakoulututkinnon, 8 opiskeli parhaillaan ammattikorkeakoulussa ja 2 henkilöä oli suorittanut musiikkialan perustutkinnon. Osallistujien keski-ikä oli 29,6 vuotta ja he olivat toimineet aktiivisesti pianisteina keskimäärin 10,5 vuotta.
Nuotinlukukokeesta saadut vastaukset analysoitiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia m
enetelmiä hyö-dyntäen. Kvantitatiivisessa tarkastelussa havaittiin ensinnäkin, että koehenkilöt osasivat tunnistaa tyylikausia hy-vin. Kunkin tyylikategorian (barokki, klassismi, romantiikka) kohdalla oikeiden tyylimääreiden antaminen oli mer-kitsevässä määrin tavallisempaa kuin vastaavien tyylimääreiden antaminen koko vastausjoukossa. Kuuluisien teos-ten, kuten Chopinin Valssin op. 64 nro 1 (”Minuuttivalssi”) ja Beethovenin Sonaatin op. 13 (”Pateettinen”), koh-dalla teokset tunnistettiin joskus jopa nimeltä. Lisäksi vertailemalla oikeiden ja väärien tyylimääreiden antamisen ajoituksia ilmeni, että oikeat vastaukset annettiin tilastollisesti merkitsevässä määrin vääriä nopeammin.
Aineistolähtöinen sisällönanalyysi keskittyi yhteen nuotinlukukokeen ärsykkeistä, Beethovenin Sonaatin op. 13 kolmanteen osaan. Vastauksissa esiintyviä tyylikausiin liittyviä päättelyketjuja tarkastelemalla ilmeni, että koe-henkilöiden päättelytavat olivat palautettavissa Frankishin ja Evansin (2009) esittämään ajattelun kaksoissystee-mimalliin. Vastauksissa esiintyi sekä nopeaa, intuitiivista päättelyä muistuttavaa tyylikausien nimeämistä että ra-tionaalista, harkintaan perustuvaa päättelyä. Molemmilla päättelytavoilla saatettiin päästä oikeaan tulkintaan tyyli-kaudesta. Intuitiivisesti annetut päätelmät tyylikaudesta olivat kuitenkin kaikki oikeita — vääriä päätelmiä annettiin ainoastaan harkintaan perustuvan päättelyn kautta.
Tulokset antavat ymmärtää, että kokeneet nuotinlukijat pystyvät lyhyessäkin ajassa erottamaan nuottitekstis-tä olennaisia seikkoja ja tekemään niiden pohjalta oikeita päätelmiä sävellyksen tyylikauteen liittyen. Tulokset ovat linjassa aiemman nopeita päätelmiä koskevan tutkimuksen kanssa, joissa intuitio määritellään ”tunnistamisena” (Simon 1992) eli asiantuntijan kykynä tehdä oikeita päätelmiä informaation ollessa rajallinen.
...
