Effects of training background to acute psychological stress biomarkers

Abstract

Stressi on laajalti tutkittu aihe ja kroonisen stressin aiheuttamat terveysvaikutukset ovat merkittäviä maailmassa. Stressi käsitteenä voidaan ajatella tarkoittavan tilannetta, jolloin homeostaasia järkytetään. Stressi voidaan jakaa henkiseen ja fyysiseen sekä pitkäaikaiseen ja lyhytkestoiseen. Ihmisen kokiessa stressiä, niin henkistä tai fyysistä, tapahtuu hermoston toiminnan johdosta erilaisia fysiologisia muutoksia ihmiskehossa. Reaktio stressiin johtaa esimerkiksi sykkeen kiihtymiseen, verenpaineen kohoamiseen sekä erilaisten hormonien erittymiseen, kuten: adrenaliini ja kortisoli. Tässä tutkimuksessa on tarkoituksena tutkia miten erilaisen harjoitustaustan omaavien henkilöiden fysiologiset muutokset kevyen henkisen kuormituksen aikana eroavat toisistaan. Tutkimuksessa on mukana kolme koeryhmää, jotka kaikki suorittavat saman testin ja jokaiselta mitataan samat muuttujat: Vähän liikkuva ryhmä (N = 16), kestävyysurheilijat (N = 8) ja voimaurheilijat (N = 8). Koehenkilöille aiheutetaan kevyt henkinen kuormitus testin avulla, mikä koostuu satunnaisesti päässälasku ja stroopin väri-sana-tehtävistä. Koehenkilöiden vastauslomakkeessa on myös epäjatkuvuus tulosten kirjausten osiossa, joka aiheuttaa henkilöille sekaantumisen, jonka tarkoitus on aiheuttaa henkistä kuormitusta. Tutkimus on jaettu kolmeen eri osaan: perustilanne, testi ja palautuminen. Näiden kolmen eri osa-alueen tuloksia vertaillaan keskenään sekä ryhmien välisiä eroja. Ryhmät erosivat toisistaan kehonkoostumuksiensa osalta, joka oli odotettavissa. Kestävyysurheilijoilla oli alhaisempi rasvaprosentti ja voimaurheilijoilla oli enemmän lihasmassaa. Kortisolin osalta löydettiin ero perustasossa vähän liikkuvien ja urheilijoiden osalta (p<0,05); urheilijoilla oli korkeampi kortisolin taso. Urheilijaryhmät myös reagoivat eri tavalla kortisolin osalta mitattuna; kestävyysurheilijoilla oli kasvava trendi kortisolin osalta ja voimaurheilijoilla laskeva trendi, tosin ilman tilastollista merkittävää eroa. Ihon sähkönjohtavuus erosi suuresti ryhmien välillä ja vähän liikkuvien ihon sähkönjohtavuus oli korkeammalla tasolla läpi testin verrattuna urheilijoihin. Systolinen verenpaine laskee vähän liikkuvien kohdalla testin ajan ja voimaurheilijoilla systolinen verenpaine on korkeampi palautumisvaiheessa kuin perustilanteessa. Testihenkilöt raportoivat kokeneensa henkistä stressiä tutkimuksen aikana ja mitatut biomarkerit tukivat tätä. Tutkimuksessa löydettiin eroja erilaisten harjoitustaustojen omaavien henkilöiden osalta. Tämän johdosta voidaan todeta, että erilainen harjoittelutausta vaikuttaa siihen miten keho reagoi henkiseen stressiin.

Stress has been widely studied and negative effects of stress are considerable in the modern world. Stress can be understood as a situation in which the current state, homeostasis, is being put under the pressure to change. Stress can be divided into physical and psychological stress also stress can be acute or chronic. As human encounters a stressor, whether it is physical or psychological, the nervous system reacts and leads into changes in the biomarkers. For example heart rate is elevated, blood pressure rises and different kind of hormones are secreted like epinephrine and cortisol. In this study an experiment is made were people with different training background go through an acute psychological stress and from all the same biomarkers are measured. Participants are divided to different groups based on their training background. In this study there are three groups. Sedentary (N=16), endurance athletes (N=8) and strength athletes (N=8). An acute psychological stress is inflicted with a randomized test consisting of mental arithmetic and Stroop’s color-word test. In the answer sheet of the test there is also a discontinuity so that person will lost the flow and encounter another surprising situation. These results are then compared against the other phases of the test and between the different groups. Body composition is different between the groups which was expected. Cortisol hormone was on a higher level in the baseline for the athletes compared to sedentary group. Also athletes reacted differently from cortisol point of view; endurance athletes presented an ascendant trend and strength athletes descendent trend although no statistically significant difference was found. Skin’s conductivity was on a higher level, for the sedentary group compared to the athletes (p<0.05), during the whole test. Systolic blood pressure decreases during the test for the sedentary group and for the strength athletes the recovery level is higher than the baseline for systolic blood pressure. Test subjects reported to have experienced psychological stress during the study and this can be seen in the values of the biomarkers. We can then argue that the psychological stress was inflicted to the subjects. We did also see that people with different training background had different kind of reactions to the psychological stress for related biomarkers. We can then conclude that people with different training backgrounds react differently to psychological stress.