Perustulokeskustelu Suomessa : sisällönanalyysi perustulokeskustelusta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa 1990-2015

Abstract

TIIVISTELMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, sosiaalityön yksikkö MANNINEN, TEEMU: Perustulokeskustelu Suomessa – Sisällönanalyysi perustulokeskustelusta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa 1990-2015 Pro gradu –tutkielma, 86 s. Ohjaaja: Kati Närhi Elokuu 2016 Tutkimuksessa selvitetään Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusten perusteella millaisena Suomessa käyty perustulokeskustelu on näyttäytynyt vuosien 1990-2015 välisenä aikana. Perustulolla tarkoitetaan kuukausittain kansalaisille vastikkeettomasti maksettavaa rahasummaa, jonka saamiseksi ei edellytetä työvelvoitetta eikä sen saaminen ole sidonnainen varallisuuteen, ansioihin, asuinpaikkaan tai siviilisäätyyn. Varsinkin 2000-luvulla perustuloa on ehdotettu ratkaisuksi työttömyys- ja toimeentulo-ongelmiin sekä tuomaan turvaa epäsäännöllisissä työsuhteissa työskenteleville ja paikkaamaan kannustinloukkuja. Tutkimuksessa selvitetään tarkemmin millaisiin ongelmiin perustulon on nähty aineiston perusteella vastaavan sekä sitä, miten aikakausisidonnaisuus on näkynyt Helsingin Sanomissa käydyssä perustulokeskustelussa. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien perustuloa koskevista mielipidekirjoituksista vuosien 1990-2015 välillä (N=208). Tutkimusaineisto on kerätty Helsingin Sanomien verkkoarkistosta. Tutkimusmenetelminä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä sisällön erittelyä. Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa käyty perustulokeskustelu näyttäytyi tarkastellulla ajanjaksolla hyvin perustulomyönteisenä - 79,3 prosentissa teksteistä suhtauduttiin myönteisesti perustuloon. Tutkimuksen perusteella suurimmat ongelmat joihin perustulon nähtiin vastaavan liittyivät Suomen nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään, sen pirstaleisuuteen, byrokratiaan sekä kannustinloukkuihin. Perustulon käyttöönoton uskottiin myös helpottavan köyhien ja työttömien asemaa sekä vähentävän kansalaisten eriarvoisuutta. Perustuloon negatiivisesti suhtautuvat uskoivat perustulon käyttöönoton rapauttavan suomalaisen työyhteiskunnan ja perustulojärjestelmän olevan liian kallis toteutettavaksi. Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusten perusteella vähäiseksi perustulokeskustelussa on jäänyt perustulon filosofisen perustan pohtiminen. Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä perustulokeskustelun intensiteetin ja työttömyysasteen välillä, kuten esimerkiksi Alankomaissa on havaittu. Sen sijaan havaittiin, että keskustelun intensiteettiin vaikuttaa kulloisenkin aikakauden politiikka sekä yhteiskunnalliset ilmiöt ja tapahtumat. Tutkimus osoittaa, että perustulosta on keskusteltu Suomessa aktiivisesti ainakin 25 vuotta ja tärkeimmät keskustelun teemat ovat pysyneet vuosikymmenien ajan samoina. Perustulo on edelleen ajankohtainen ja keskustelijat ovat suurilta osin vakuuttuneita sen toimivuudesta suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmien ratkaisemiseksi sekä köyhyyden vähentämiseksi. Sipilän hallituksen (2015) perustulokokeilun tavoitteet ovat myös hyvin saman suuntaiset tutkimuksessa tehtyjen havaintojen kanssa koskien ongelmia, joihin perustulon nähtiin vastaavan.