Dysleksian pysyvyys ja yhteys kognitiivis-kielellisiin lukemisen taustataitoihin

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, jatkuuko lapsuudessa diagnosoitu lukivaikeus aikuisuuteen, ja millä lukutaidon alueella lukemisen vaikeus näkyy. Lisäksi tarkasteltiin lapsuudessa ja aikuisuudessa tutkittujen tunnetuimpien kognitiivis-kielellisten lukemisvalmiustaitojen, eli fonologisen tietoisuuden, nimeämissujuvuuden ja työmuistin yhteyttä lukivaikeuteen aikuisuudessa. Tutkimusongelmiin vastattiin aineistolla, joka koostui Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan ylläpitämän Lastentutkimusklinikan oppimisvaikeustutkimuksissa lapsina käyneiden aikuisten yksilötutkimuksista. Seurannassa tutkittavina olivat 49 yli 20-vuotiasta aikuista (31 miestä ja 18 naista), joilla ei lukivaikeuden lisäksi ollut matematiikan, tunne-elämän tai tarkkaavuuden pulmia. Tutkimushenkilöiden verrokkeja oli 40 (26 miestä, 14 naista). Lapsuudessa tutkittavien kognitiivista tasoa tutkittiin WISC-R:n kielellisellä, suoritus- ja kokonaisälykkyysosamäärällä ja lyhytkestoista muistia WISC-R:n Numerosarjat-osatestillä. Lukemisen sujuvuutta arvioitiin Misku-lukemistestillä ja Ärps-testistön tekstin ääneen lukemisen testillä, nimeämissujuvuutta Nopean sarjallisen nimeämisen testillä ja fonologisia taitoja Nepsyn Fonologinen prosessointi- osatestillä sekä ITPA:n Äänteiden yhdistämisen testillä. Aikuisuuden seurannassa kognitiivista kykyrakennetta testattiin WAIS-IV:n lyhennetyllä versiolla, josta työmuistin arviointiin käytettiin lisäksi WAIS-IV:n Numerosarjat-osiota. Lukemis- ja kirjoittamistaitoa tutkittiin lisäksi lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistöllä nuorille ja aikuisille ja nimeämistä Nopean sarjallisen nimeämisen testillä. Tilastolliset analyysit toteutettiin logistisen binäärisen regressioanalyysin, ristiintaulukoinnin ja χ²-testin avulla. Tulokset osoittivat, että dysleksia jatkuu aikuisuuteen erityisesti lukemisen sujuvuuden ja tarkkuuden vaikeuksina. Lapsuuden nopea nimeäminen selitti aikuisuuden lukivaikeutta parhaiten ja vaikeudet lapsuuden nimeämisessä olivat yhteydessä lukemisen sujuvuuteen. Myös aikuisuudessa tutkittu nopea sarjallinen nimeäminen selitti lukivaikeutta aikuisuudessa, sillä nimeäminen oli aikuisuuden mittausajankohtana yhteydessä paitsi lukemisen sujuvuuteen, myös tarkkuuteen. Lisäksi aikuisuuden fonologiset taidot selittivät aikuisuuden lukutarkkuuden ja luetun ymmärtämisen vaikeutta. Aikuisuuden työmuisti oli yhteydessä ainoastaan luetun ymmärtämisen vaikeuksiin aikuisuudessa. Tutkimuksen valossa dysleksiaa voidaan pitää hyvin sitkeänä ongelmana. Erityisesti nopean sarjallisen nimeämisen testi sopii dysleksian pysyvyyttä ennakoivaan tunnistamiseen jo lapsuudessa. Varhaiset kognitiivis-kielelliset taidot selittivät kuitenkin vain osan aikuisuuden lukutaidosta, mikä viittaa siihen, että myös monilla muilla tekijöillä voi olla merkitystä siihen, jatkuuko vaikeus aikuisuuteen. Dysleksian kehityskulku on monisyinen ja vuorovaikutteinen, johon sekä yksilön ympäristötekijöillä, genetiikalla että kognitiivisilla valmiuksilla on vaikutusta. Dysleksiaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota sekä tutkimuksen että käytännön työkentällä myös myöhemmässä aikuisuudessa.