Taloton taidemuseo : Lahden museo- ja taidelautakunnan taidemuseorakennusta käsittelevät puheenvuorot 1950-1982
Lahden taidemuseo perustettiin Viipurin taidemuseosta saatujen teosten ympärille vuonna 1950. Taidemuseo sijoitettiin väliaikaisesti teknillisen virastotalon kuudenteen kerrokseen. Kaupunkiin oli suunnitteilla kulttuurilaitosten yhteisrakennus, jonka yhteyteen myös taidemuseo ajateltiin sijoittaa. Yhteishanke jäi toteutumatta ja taidemuseon väliaikaiseksi tarkoitetusta sijainnista tulikin pitkäaikainen. Useat toimijat ovat ponnistelleet taidemuseon tilarealiteettien parantamiseksi. Lahden taidemuseorakennushanke on paikallisessa kontekstissa poikkeuksellisen pitkäaikainen ratkaisematon kulttuuripoliittinen hanke. Taidemuseon pysyväluontoinen tilaratkaisu on edelleen vuonna 2016 auki. Taidemuseon tilaongelmiin on esitetty ratkaisuksi taidemuseon uudisrakennuksen lisäksi myös esimerkiksi taidemuseotoiminnan sijoittamista vuokratiloihin jo olemassa oleviin rakennuksiin. Tässä tutkimuksessa analysoidaan Lahden museo- ja taidelautakunnan taidemuseon uudisrakennukseen liittyvää retoriikkaa ja sen kehittymistä vuosina 1950–1982. Museo- ja taidelautakunnan argumentaatiota tutkitaan esimerkkinä suomalaisesta kunnallisesta kulttuuripolitiikasta ja taidemuseohistoriasta. Analyysi perustuu metodisesti Jukka Törrösen pysäytetyn kertomuksen makrorakenteen ja Chaïm Perlemanin retoriikan teorioihin.
Museo- ja taidelautakunnan taidemuseon uudisrakennushankepuhunta jakautuu neljään historialliseen kauteen; Kartano-hankekauteen, Mukkula-hankekauteen, taidekeskushankekauteen ja kulttuurikeskushankekauteen. Museo- ja taidelautakunnan argumentaatio oli aktiivisinta, runsainta ja monipuolisinta Kartano-hankekaudella, jolloin lautakunta oli hankkeen ensisijainen esittäjä ja edistäjä. Mukkula-hankekausi sai alkunsa lautakunnan ulkopuolisen kulttuuripoliittisen toimijan aloituksesta. Lautakunnan retoriikka Mukkula-hankekaudella erosi kaikista muista kausista siinä, että lautakunta reagoi esityksiin pelkästään torjuen ne. Taidekeskus- ja kultttuurikeskushankekausilla lautakunnan roolina oli kehittää taidemuseorakennushanketta yhteistyössä muiden aloitteellisten toimijoiden kanssa.
Analysoidessani museo- ja taidelautakunnan taidemuseorakennuspuhuntaa havaitsin viisi näkökulmaa, joiden avulla lautakunta pyrki motivoimaan esitystensä vastaanottajaa esittämänsä toiminta-ohjelman toteuttamiseen. Nämä motivointinäkökulmat ovat: museonäkökulma, kaupunkisuunnittelunäkökulma, Lahden imago -näkökulma, kansallisen kulttuuripääoman näkökulma ja taloudellisen kannattavuuden näkökulma. Museo- ja taidelautakunta hyödyntää taidemuseon uudisrakennuspuheessa monia retorisia tehokeinoja, esimerkiksi runsasta sidosryhmien ja toiston käyttöä. Lautakunnan argumentaatio kehittyi monipuolisesta toteavammaksi ja kontrolloidutummaksi lähestyttäessä 1980-lukua. Museo- ja taidelautakunnan toimintakauden päättyessä 1982 taidemuseorakennukselle oli saatu varattua tontti Paavolan kaupunginosaan suunnitellusta kulttuurikeskuksesta.
...
Alternative title
Lahden museo- ja taidelautakunnan taidemuseorakennusta käsittelevät puheenvuorot 1950-1982Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29441]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Amos Rexin opastusfilosofia : näkökulmia opastamiseen
Lorca, Elisa Wistuba (2020)Tiivistelmä – Abstract Maisterintutkielman tarkoituksena on tarkastella Amos Rex -taidemuseon opastusfilosofiaa, sen taustoja ja käytänteitä. Tämän esimerkin avulla pyrin tutkielmassa muodostamaan kokonaiskuvan museo-oppaan ... -
Ville Vallgrenin museo : museon suunnitteluun vaikuttaneet tekijät ja museolle annetut merkitykset 1920-luvulla
Laatikainen, Emma (2011)Ville Vallgrenin museo, Porvoon museon erillinen osasto, avattiin toukokuussa 1925. Museossa oli esillä kuvanveistäjä Ville Vallgrenin veistoksia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eri konteksteja, jotka ovat vaikuttaneet ... -
Tietokoneet museotyössä : suomalaisten taidemuseoiden tiedonhallinnan historia ja nykytila
Ekosaari, Maija (2008) -
Alvar Aallon museosuunnitelmat 1928-1958
Malmisalo-Lensu, Anne-Maija (2015)Tutkimuksessa tarkastellaan Alvar Aallon vuosien 1928 – 1958 välillä suunnittelemia museorakennuksia käyttäen apuna historiallis-vertailevaa metodia. Tavoitteena on ollut aikaisemmista tutkimuksista poiketen koota yhteen ... -
Kansanomaista rakennustaidetta Pohjanmaalla : representaationa Väinöntalon rakennuskanta
Paalanen, Juhani Mikko (2018)Tutkielmassa tarkastelen Väinöntalon rakennuskannan muodostamaa kuvaa alueensa rakennushistoriasta. Kyseessä oleva museo avattiin vuonna 1960 eli aikana, jolloin maaseutumaisemat muuttuivat pysyvästi, ja vaikka nimenomaisen ...