Ikäsidonnaisen kognitiivisen heikentymisen vaikutus käyttäjäkokemukseen

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee kirjallisuuskatsauksen muodossa niitä ikäsidonnaisia kognitiivisia muutoksia, jotka vaikuttavat käyttäjäkokemuksen muodostumiseen. Myös ikäsidonnaisen kognitiivisen heikentymisen vaikutuk-sia lieventävät käyttöliittymäsuunnittelun keinot on nostettu esille. Huomion-arvoisia ikäsidonnaisia muutoksia käyttäjäkokemuksen näkökulmasta tapahtuu avaruudellisen hahmotuskyvyn, joustavan älykkyyden sekä työmuistin ja pro-sessointinopeuden heikentyessä. Lisäksi tarkkaavaisuuden häirittävyys, mie-lensisäisten mallien epätarkkuus ja automatisoituneen vasteen muodostamisen vaikeudet liittyvät kiinteästi ikääntymiseen. Ikäsidonnaisen kognitiivisen hei-kentymisen myötä ikääntyvät kokevat kognitiivista kuormittumista nuorempia herkemmin. Tämä ilmenee käyttäjäkokemuksessa erityisesti negatiivisten tun-teiden kokemisen lisääntymisenä ja käyttöliittymän käytön vaikeutumisena. Käyttöliittymäsuunnittelussa olisikin tärkeää ottaa ikäsidonnaiset kognitiiviset rajoitteet huomioon. Kognitiivista kuormaa voidaan vähentää pyrkimällä suunnittelussa yksinkertaisuuteen ja selkeyteen, joten turhia ominaisuuksia ja tietorakenteita tulee välttää. Lisäksi ikääntyvien kognitiivisia vahvuuksia, kuten kiteytynyttä älykkyyttä ja aiemmin automatisoituneita vasteita, olisi hyvä hyö-dyntää suunnittelussa. Ikääntyvien kognitiivisia rajoitteita tulee ymmärtää, mutta samalla tiedonkäsittelyn vahvuuksia on hyvä korostaa. Ikääntyvien koh-dalla käyttöliittymäsuunnittelun tärkein tehtävä onkin ennen kaikkea elämän-laadun parantaminen.

This bachelor’s thesis is a literature review about the effect of aging-related cognitive decline on user experience. The review also discusses how usability can be improved and how the effects of cognitive decline can be diminished through proper user interface design. There are notable aging-related changes related to the decline of spatial ability, fluid intelligence, working memory and processing speed. Also, the attentional vulnerability, mental model inaccuracy and the inability to create an automated response are undoubtedly related to aging. Because of aging-related cognitive decline, older adults tend to experi-ence cognitive load more often than their younger counterparts. This impacts the user experience since the experiencing of negative feelings increases and it becomes harder for the user to smoothly interact with the interface. Therefore, it is essential to take the aging-related cognitive constraints into account when dealing with user interface design. The cognitive load can be diminished with a design that aims at simplicity and clarity. It is also important to avoid unneces-sary properties and information structures. In addition, older adults have cogni-tive strengths, such as crystallized intelligence and earlier automated responses, that can be utilized when designing a user interface. There is a need to under-stand the limitations of cognitive decline, but at the same time highlight the strengths of information processing. When dealing with aging population, the most important goal of user interface design is without a doubt the improve-ment of the quality of life.