Harjoitusten aikaisen ohjauksen ja palautteenannon vaikutukset hermolihasjärjestelmän suorituskykyyn yhdistetyssä maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelussa

Abstract

Yhdistetty maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu on paras tapa kehittää hermolihasjärjeselmän tehontuottokapasiteettia. Maksimivoima on tärkeää korkeiden tehontuottoarvojen saavuttamiseksi, mutta lisäksi hermolihasjärjestelmän voimantuottonopeutta täytyy kehittää erilaisin nopeusvoimaharjoittein. Valvonnalla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu positiitivisia vaikutuksia suorituskykyyn. Tässä tutkimuksessa 26 miestä, joilla ei ollut aikaisempaa voimaharjoittelutaustaa, suorittivat yhdistettyä maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelua 13 viikon ajan käyttäen harjoittelussaan apuna GymCoach -älypuhelinsovellusta. Valvomaton ryhmä (n = 9) sai harjoitusohjelman android laitteeseensa GymCoach –sovelluksen kautta ja älysokan käyttöönsä jokaisella harjoituskerralla, mutta tämän ryhmän harjoitteluun ei puuttuttu valvojan toimesta neljännen harjoitteluviikon jälkeen. Valvottu ryhmä (n = 9) sai harjoitusohjelman android laitteeseensa GymCoach –sovelluksen kautta ja älysokan käyttöönsä jokaisella harjoituskerralla. Lisäksi tämän ryhmän harjoittelua valvottiin liikuntabiologian laitoksen opiskelijan toimesta jokaisella harjoituskerralla. Optimoitu ryhmä (n = 8) harjoitteli muuten samalla tapaa kuin valvottu ryhmä, mutta heidän harjoitusohjelmaansa tehtiin lisäksi muutoksia GymCoach –sovelluksen keräämien tietojen perusteella.Voima-arvoissa kaikki ryhmät kehittyivät samankaltaisesti: Dynaamisessa maksimivoimassa (1RM) kaikki ryhmät kehittyivät samankaltaisesti: + 14% ± 8 % (p≤0.01), + 21% ± 10 % (p≤0.01) ja + 20 % ± 11 % (p≤0.01) valvomattomalla, valvotulla ja optimoidulla ryhmällä. Tehomuuttuja (kuorma x liikenopeus) 60 %:in kuormalla kunkin kerran 1RM:sta kehittyi + 5 %, + 15 % (p≤0.01) ja + 11 % (p≤0.01) valvomattomalla, valvotulla ja optimoidulla ryhmällä. Hermolihasjärjestelmän voimantuottonopeudesta kertovissa muuttujissa löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja useissa muuttujissa sekä valvotun ja valvomattoman, että optimoidun ja valvomattoman ryhmän välillä valvotun ja optimoidun kehittyessä tilastollisesti merkitsevästi enemmän. Eroja löytyi esimerkiksi liikenopeudesta 60 %:n kuormalla viikkojen 4 ja 11 (p≤0.05) ja viikkojen 4 ja 13 (p≤0.001) optimoidun ja valvomattoman ryhmän väliltä sekä tehomuuttujassa 80 %:n kuormalla viikkojen 4 ja 11 välillä (p≤0.05) valvotun ja valvomattoman ryhmän välillä. Kun valvotut ryhmät yhdistettiin ja niitä verrattiin valvomattomaan ryhmään, niin tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi myös dynaamisesta maksimivoimasta viikkojen 11 ja 13 välillä (p≤0.05) sekä useista nopeusvoimamuuttujissa valvottujen ryhmien kehittyessä enemmän. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella näyttäisi, että valvottu harjoittelu johtaa parempaan kehitykseen voimantuottonopeuden osalta, mutta ohjelman tarkemmasta säätelystä (= optimointi) ei olisi lisähyötyä. Maksimivoiman kehittymiseen valvonnalla ei tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi olevan merkitystä.