Keski-iän vuorotyön yhteys eläkeiän uneen
Tekijät
Päivämäärä
2016Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko keski-iässä tehty vuorotyö yhteydessä heikompaan
unen laatuun vielä vuosia eläkkeelle jäämisen jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin, miten tutkittavien
unen laatu muuttui tutkimuksen seuranta-aikana ja miten eri työaikamuodot ovat yhteydessä
unen laatuun keski-iässä ja eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tutkimus perustuu Kunta-alan
työntekijöiden pitkittäistutkimuksen aineistoon (KVTEL), jossa kuntatyöntekijöiden terveyttä
ja työ- ja toimintakykyä seurattiin 28 vuoden ajan. Kyselyt tehtiin vuosina 1981, 1985, 1992,
1997 ja 2009. Vuonna 1981 tutkimuksen alkaessa 6257 iältään 45-58-vuotiasta työntekijää vastasi
kyselyyn. Heistä 3093 osallistui vuoden 2009 seurantaan. Tähän tutkimukseen otettiin mukaan
vuosina 1981, 1997 ja 2009 osallistuneet henkilöt, jotka olivat vastanneet unta ja työaikamuotoa
koskeviin kysymyksiin (n=2149).
Työaikamuoto jaoteltiin päivätyöhön, kaksivuorotyöhön ja kolmivuorotyöhön. Unen laatua mitattiin
neljällä kysymyksellä, jotka mittasivat kykyä nukahtaa uudelleen, nukahtamisen helppoutta,
yöunen jatkuvuutta sekä toimeliaisuutta ja vireyttä. Näistä muodostettiin mittausajankohdille
summamuuttujat, joiden sisäistä yhdenmukaisuutta testattiin Cronbachin alfa -kertoimella
ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimilla. Unen laadun muutoksia tutkimuksen seuranta-aikana
analysoitiin toistomittausten varianssianalyysilla. Työaikamuotojen yhteyttä unen
laatuun tutkittiin yleisellä lineaarisella mallilla (GLM).
Unen laatu –mittarin sisäinen yhdenmukaisuus oli korkea ja kaikki kysymykset korreloivat keskenään
tilastollisesti merkitsevästi. Seuranta-aikana unen laatu heikkeni kaikissa työaikamuotoryhmissä.
Vuonna 1981 kolmivuorotyöntekijöiden unen laatu oli päivätyöntekijöitä heikompaa.
Kolmivuorotyö ei ollut yhteydessä heikompaan unen laatuun enää vuosina 1997 ja 2009
tutkittavien ollessa eläkkeellä. Kaksivuorotyöntekijöiden unen laatu ei eronnut päivätyöntekijöiden
unen laadusta.
Ainoastaan yötyötä sisältävä vuorotyö on yhteydessä päivätyötä heikompaan unen laatuun. Erot
unen laadussa myös kolmivuorotyöntekijöiden ja päivätyöntekijöiden välillä häviävät eläkkeelle
jäämisen jälkeen. Näin ollen vaikuttaa siltä, että ne henkilöt, jotka jaksavat vuorotyössä
vielä keski-iässä, eivät koe vuorotyöhön liittyvää heikompaa unen laatua enää eläkkeelle jää
misen jälkeen.
...
The purpose of this study was to investigate whether shift work in midlife is associated with
poorer sleep quality several years after retirement. The purpose was also to examine how the
sleep quality of the participants changed during the follow-up period of the study and how
different types of shift work are associated with sleep quality in midlife and after retirement.
The study is based on the data collected in the Finnish Longitudinal Study of Municipal Employees
(FLAME) which followed the health, functional ability and work ability of Finnish
municipal employees for 28 years. The surveys were conducted in 1981, 1985, 1992, 1997 and
2009. At baseline 6257 employees, aged between 45 and 58, participated in the survey. 3093
participants took part in the follow-up survey in 2009. The participants who answered in 1981,
1997 and 2009 and who had answered the questions concerning sleep and their primary form
of working hours were included in this study (n=2149).
The primary form of working hours was divided into day work, working in two shifts and working
in three shifts. Sleep quality of the participants was measured with four questions that
assessed the participants’ ability to fall asleep after waking up too early, ability to fall asleep at
night, the continuity of night time sleep and daytime sleepiness. A sleep quality scale was formed
by using the four questions. The internal consistency of the scale was measured using
Cronbach’s alpha and Spearman’s rank correlation coefficient. The change in the participants’
sleep quality over the 28-year period was analysed using Repeated Measures Analysis of Variance.
The association between the type of shift work and sleep quality was analysed using General
Linear Model (GLM).
The internal consistency of the sleep quality scale was high and the correlations between the
questions were statistically significant. During the 28-year period the sleep quality deteriorated
in all of the groups. In 1981 working in three shifts was associated with poorer sleep quality in
comparison with day work. In 1997 and 2009, after the retirement of the employees, no association
was found between working in three shifts and poorer sleep quality. The sleep quality
of the employees working in two shifts was similar to the sleep quality of the day workers
consistently throughout the study period.
The results of this study suggest that only shift work that involves night work is associated with
poorer sleep quality in comparison to day work. The difference in the sleep quality between
these groups disappears after retirement. Therefore, it seems that people who adapt to shift work
well enough to continue working in shifts in midlife, are not at risk of poorer sleep quality after
retirement.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Keski-iän fyysisen työkuormituksen yhteys miesten fyysisen toimintakyvyn kehitykseen myöhemmässä elämässä
Hämäläinen, Julia (2022)Fyysisen työkuormituksen, kuten raskaan dynaamisen lihastyön, selän kiertoliikkeiden, samanlaisina toistuvien liikkeiden sekä staattisen lihastyön huonoissa työasennoissa on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä ... -
Trajectories of mobility limitations over 24 years and their characterization by shift work and leisure-time physical activity in midlife
Prakash, K. C.; Neupane, Subas; Leino-Arjas, Päivi; Härmä, Mikko; von Bonsdorff, Mikaela; Rantanen, Taina; von Bonsdorff, Monika; Hinrichs, Timo; Seitsamo, Jorma; Ilmarinen, Juhani; Nygård, Clas-Håkan (Oxford University Press, 2019)Background We aimed to investigate trajectories of mobility limitations (MLs) over a period of 24 years. In addition, we aimed to study how shift work and leisure-time physical activity (LTPA) in midlife predict assignment ... -
Mikä selittää eläkeiän nostohalukkuutta? : analyysi työssäkäyvien mielipiteistä EU27-alueella
Niinikoski, Heidi (2016)Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät selittävät eläkeiän nostohalukkuutta. Eläkeiän nosto on nähty monissa aiemmissa tutkimuksissa välttämättömäksi keinoksi vastata väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin ... -
Fyysisen työkuormituksen yhteys eläkeiän koettuun fyysiseen toimintakykyyn kunta-alan työntekijöillä ja toimihenkilöillä
Julkunen, Sanni (2016)TIIVISTELMÄ Työuran aikaisella fyysisellä työkuormituksella on negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn vielä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Fyysistä työkuormitusta on tarkasteltu tutkimuksissa yleensä yhtenä ... -
Lapsuuden kilpaurheilun, ohjatun ja omatoimisen liikunnan yhteys keski-iän liikunta-aktiivisuuteen naisilla
Honkonen, Essi (2018)Liikkumattomuus on maailmanlaajuinen ongelma, joka lisää sairastumisriskiä. Lasten liikunta-aktiivisuus vähenee selvästi iän myötä, mutta pysyy suurempana niillä, jotka ovat lapsuudessaan olleet liikunnallisesti aktiivisempia. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.