dc.contributor.advisor | Palviainen, Åsa | |
dc.contributor.author | Sulkunen, Anne | |
dc.date.accessioned | 2016-05-31T19:09:43Z | |
dc.date.available | 2016-05-31T19:09:43Z | |
dc.date.issued | 2016 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1542418 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50019 | |
dc.description.abstract | Tämän maisteritutkielman tarkoituksena on selvittää kaksikielisen perheen kielellisiä toimintaperiaatteita kahtena eri ajankohtana ja millaisia muutoksia kielellisissä toimintaperiaatteissa on todettavissa ajan kuluessa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on sisarusten kielenkäyttö.
Tutkimus toteutettiin kahdessa ajanjaksossa. Ensimmäisenä yhdeksän kuukauden ajanjaksona tutkimusaineisto kerättiin haastattelujen ja useamman havainnoinnin avulla. Toinen ajankohta ulottuu viiden- kuuden vuoden päähän ensimmäisestä tutkimusjaksosta, jolloin materiaali kerättiin kirjallisen haastattelun muodossa.
Haastatteluista ja havainnoinneista kävi ilmi, että vanhemmat ovat tehneet tietoisen päätöksen kielellisistä toimintaperiaatteista, joka ilmenee yksi kieli, yksi henkilö-strategiana. Tämä kielistrategia on ohjaava periaate sekä ensimmäisellä että toisella ajanjaksolla. Yksi kieli, yksi henkilö-strategiasta joustetaan tilanteen mukaan. Ensimmäisen tutkimusjakson aikana perheen kaksi vanhinta sisarusta puhuvat keskenään sekä ruotsia että suomea ja kielen valintaan vaikuttaa eniten eri tilanteissa se kieli, jota ympärillä olevat ihmiset puhuvat.
Toisena ajankohtana perheen kielellisissä toimintaperiaatteissa on muutosta: ruotsia käytetään enemmän perheessä ja etenkin äiti joustaa yksi kieli, yksi henkilö-strategiasta käyttäessään ruotsia. Perheen vanhimman lapsen kielenkäytössä korostuu vahva ruotsi. Perheen kaksi vanhinta sisarusta ovat siirtyneet puhumaan pelkästään ruotsia keskenään. Keskimmäisellä lapsella suomen kieli on edelleen vahva ja nuorin lapsi puhuu mieluiten suomea.
Tutkimus osoittaa, että perheen kielelliset toimintaperiaatteet muuttuvat lasten kasvaessa kahden kielen joustavaan käyttöön ja että ympäristö, koulu ja kaveripiiri vaikuttavat lasten kielenkäyttöön. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (83 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | swe | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | tvåspråkighet | |
dc.subject.other | familjespråkpolicy | |
dc.subject.other | språkstrategier | |
dc.subject.other | språkval | |
dc.subject.other | kaksikielisyys | |
dc.subject.other | kielenkäyttö | |
dc.subject.other | kielivalinnat | |
dc.title | Familjespråkpolicy och språkanvändning i en tvåspråkig familj | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201605312795 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Kielten laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Languages | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Ruotsin kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Swedish | en |
dc.date.updated | 2016-05-31T19:09:44Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 306 | |
dc.subject.yso | kaksikielisyys | |
dc.subject.yso | perhe | |
dc.subject.yso | kielivalinnat | |
dc.subject.yso | kielenkäyttö | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |