Kielioppi on vakiinnuttanut asemansa kielen opettamisessa ja oppimisessa ja se on tärkeässä osassa vieraiden kielten opetussuunnitelmaa. Sanotaan, että erilaisia opetusmenetelmiä on yhtä monta kuin on opettajiakin, joten metodien kirjo on todella laaja. Opettajat ovat itse vastuussa siitä, miten kielioppia opettavat, joten he tekevät sen parhaaksi katsomallaan tavalla. Kielten opetusmenetelmiä on tutkittu paljon, mutta vähemmän tutkimuksia on tehty siitä, millä perusteella opettajat opetusmenetelmänsä valitsevat. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana tapaustutkimuksena, johon osallistui kolme suomalaista englannin kielen opettajaa kolmelta eri koulutasolta. Aineisto kerättiin observoimalla jokaisen opettajan yhtä oppituntia, joka videokuvattiin. Koska tutkielman aiheena on kieliopin opettaminen, huomio keskittyi ainoastaan opettajaan, ei oppilaisiin. Luokkahuoneobservoinnin jälkeen opettajia haastateltiin ja haastattelut äänitettiin. Oppitunnit ja haastattelut litteroitiin sekä anal
ysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Mitä kieliopin opetusmenetelmiä opettajat käyttävät? 2) Mitä he ottavat huomioon opetusmenetelmän valinnassa? 3) Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä kieliopin opetusmenetelmissä on eri koulutasojen välillä? Tulokset osoittivat, että opettajat käyttivät oppitunneillaan grammar-translation (GTM), audiolingual (ALM), total physical response (TPR) sekä silent way metodeja. Opetusmenetelmiä valitessaan he ottavat huomioon oppilaidensa taidot, iän, mielialan, luonteenpiirteet sekä mahdolliset tasoerot. Näiden lisäksi valintaan vaikuttaa oppitunnin ajankohta sekä opetettava aihe ja siihen käytettävissä oleva aika. Alakoulussa käytettävät opetusmenetelmät ovat opettajakeskeisempiä kuin ylemmillä tasoilla ja ainoastaan siellä käytetään TPR metodia. Lukiossa pääpaino on yksityiskohtien opettamisessa, jossa opetus on oppilaslähtöisempää kuin muilla asteilla. Jokaisella koulutasolla on käytössä GTM ja kielioppisäännöt opetetaan eksplisiittisesti suomen kielellä. Tutkimus paljasti, että opettajien ajatukset ja teot eivät täysin kohdanneet ja siten osoitti jatkuvan reflektoinnin olevan tärkeä osa opettajan työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kommunikatiivisia menetelmiä ei käytetty kieliopin opetuksessa eli kielioppi nähdään yhä oikeaoppisten rakenteiden hallintana ja sitä opetetaan eksplisiittisten sääntöjen kautta siitä huolimatta, että tavoite on rohkaista oppilaita käyttämään kieltä. Tämä tutkimus auttaa opettajia kieliopin opetusmenetelmien valinnassa eri koulutasoilla sekä kannustaa oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Tutkielmaa voisi jatkaa pitkittäistutkimuksella, jonka avulla saataisiin yhä parempi kokonaiskuva opettajien henkilökohtaisista opetusfilosofioista sekä heidän suosimistaan opetusmenetelmistä.
...
