Puheenjohtajana sosiaali- ja terveysjärjestössä : intressinä aatteen palo, asiat vai

Abstract

TIIVISTELMÄ PUHEENJOHTAJANA SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖSSÄ Intressinä aatteen palo, asiat vai ”minä” -projektit? Anne Heikkinen Sosiologia/Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Petri Ruuskanen Kevät 2016 94 sivua + 6 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä intressit ohjaavat sosiaali- ja terveysjärjestöjen puheenjohtajien toimintaa ja valintoja. Seuraaviin tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia: 1. Onko toiminnan taustalla edelleen aatteen palo vai ohjaako osallistumista henkilökohtaiset intressit ns. ”minä” -projektit? 2. Ovatko puheenjohtajien intressit arvo- vai päämäärärationaalisia vai yhdistelmä molemmista? 3. Mikä osuus on pierre-bourdieulaisella ”todennäköisellä kausaalisuudella” ja ”riittävän järjen periaatteella”? Tutkimukseen haastateltiin 19:sta sosiaali- ja terveysjärjestön puheenjohtajaa. Aineisto muodostui rikkaaksi, sillä otokseen valikoituneilla puheenjohtajilla oli pitkä kokemus järjestötyöstä ja/tai yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, joten he pystyivät tuomaan keskusteluun koko sen sosiaalisen kentän, jossa sosiaali- ja terveysjärjestöjen puheenjohtajat operoivat. Aineisto analysoitiin induktiivisesti, ja analyysimenetelmäksi valittiin sisällön erittely. Aineistolle tehtiin tutkimuskysymysten mukaisia kysymyksiä. Pelkistämällä, tiivistämällä ja kategorisoimalla autenttisia ilmaisuja puheenjohtajien toiminnan intresseihin löydettiin merkityssisällöt. Aineisto tuottama tieto järjestökentän konfliktiherkkyydestä on myös raportoitu. Tulosten mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen puheenjohtajien toiminnan taustalla vaikuttaa edelleen aatteen palo, yleishumanismi. Puheenjohtajien sitoutuneisuus luottamustoimen hoitamiseen oli vahvaa, eikä heidän toimintaansa ohjannut omaa statusasemaa pönkittävä ”mi-nä”-orientaatio (arvorationaalinen toiminta). Tehtävässään he toimivat tavoitteellisesti, ja nimesivät itsensä lähinnä asiajohtajaksi (päämäärärationaalinen toiminta). Tutkimus vahvisti aikaisempia tuloksia yhdistyslaitoksen konfliktiherkkyydestä. Yhdistyslaitos on jo rakenteeltaan ”nippu intressejä”, ja siten herkkä konflikteille, joita tämän tutkimuksen mukaan esiintyi organisaation kaikilla tasoilla. Tutkimus tuotti tietoa puheenjohtajan keskeisestä asemasta intressiristiriitojen hoidossa, ja laaja-alaisesta osaamispääomasta, jota luottamustoimen hoitaminen tänä päivänä edellyttää. Puheenjohtajan tulee hallita järjestö- ja työelämälainsäädän-tö, ja rehellisyyttä ja emotionaalista intelligenssiä puheenjohtajilta edellytetään silloin, kun päätöksiä on pakko tehdä ”riittävän järjen periaatteella” inhimillistä ihmisistä koostuvalla sosiaalisella kentällä, jossa ihmiset eivät aina toimi puhtaan rationaalisesti. Tulosten mukaan puheenjohtajan omalla työelämätaustalla on positiivista merkitystä luottamustehtävän hoidossa. Tutkimus toi esille myös puheenjohtajien suuren työmäärän ja vaaran uupua.