Matematiikan sanallisten tehtävien ratkaisutaidon kehittäminen ääneen ajattelun -menetelmän avulla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ääneen ajatteluun kannustavalla menetelmällä vaikutusta oppilaiden sanallisten tehtävien ratkaisutaitojen kehittymiseen ja kuinka pysyviä saavutetut taidot ovat. Toiseksi tarkasteltiin sitä, onko kahden erilaisen interventioryhmän välillä eroa tässä kehityksessä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli myös se, millaisia virhetyyppejä heikosti suoriutuvilla oppilailla esiintyy ratkaisuprosessin aikana. Tämä tutkimus on toteutettu osana Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä tekemää KERMA – Kerro, mitä ajattelet - tutkimusprojektia, joka toteutettiin kuusiviikkoisena interventiotutkimuksena syksyn 2015 aikana kolmella paikkakunnalla Suomessa (N = 128). Alkumittauksissa heikot pistemäärät saaneet oppilaat jaettiin kahteen interventioryh-mään. Ryhmässä 1 (n=6) oppilaat saivat yksilöllistä tukea yleisopetuksen ryhmässä. Ryhmän 2 (n=8) oppilaat työskentelivät pienryhmässä. Muut oppilaat jaettiin kahteen vertailuryhmään: passiiviseen vertailuryhmään (n= 17–19) ja aktiiviseen vertailuryhmään (n= 91-95). Tulokset osoittivat, että ryhmistä riippumatta kaikkien oppilaiden sanallisten tehtävien laskutaito kehittyi intervention aikana ja intervention vaikutukset laskutaitoon olivat pysyviä. Interventioryhmien välillä kehitys erosi suuntaa antavasti siten, että pienryhmässä tukea saaneet saavuttivat korkeampia ratkaisuyritysten pistemääriä. Oppilaiden virhetyyppien analyysissa virheet jakautuivat tasaisesti laskuvirheisiin, väärän laskutoimituksen valintoihin sekä valintavirheisiin. Tulosten perusteella voidaan suuntaa antavasti todeta, että matematiikassa heikosti menestyvien sanallisten tehtävien ratkaisutaito kehittyi ääneen ajatteluun kannustavan menetelmän avulla. Ratkaisutaidon kehityksessä ei ollut eroja siinä, saivatko oppilaat tukea pienryhmässä vai yleisopetuksen ryhmässä. Sanallisia tehtäviä ratkaistaessa interventioryhmien oppilailla oli, kuten odotettua, haasteita sekä aritmeettisissa perustaidoissa että oikeiden laskustrategioiden hallinnassa. Opetuksen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että perustaitoja tulee harjoittaa strategioiden ohella.