Taimenen (Salmo trutta) kutusoraikot Keski-Suomen kunnostetuissa metsäjoissa
Virtavedet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joissa esiintyy niihin erikoistuneita lajeja.
Nykyään kaikki eri virtavesityypit ovat maailmanlaajuisesti eräitä ihmisen eniten
muokkaamista vesiekosysteemeistä. Muokattuja virtavesiä on pyritty ennallistamaan
erilaisin elinympäristökunnostuksin. Suomessa tukinuittoon perattuja uomia on pyritty
kalataloudellisesti tarkasteltuna kunnostamaan virtakutuisten lohikalojen poikas- ja
lisääntymisalueiden parantamisella. Toimenpiteillä ei useinkaan ole saatu merkittävästi
nostettua lohikalojen yksilötiheyksiä, ja etenkin pienpoikasalueet ja kutusoraikot ovat usein
jääneet heikkolaatuisiksi. Tämä tutkimus tarkasteli taimenen kutusoraikkoja Keski-Suomen
kunnostetuissa koskissa, vertaillen eri ympäristömuuttujia luonnon- ja
kunnostussoraikkojen, ja kutuun käytettyjen ja käyttämättömien soraikoiden välillä.
Neljältä pienehköltä metsäjoelta mitattiin soraikoiden virranopeuksia, tarkasteltiin niiden
soran raekokoja ja kiviaineksen rakennetta. Tulosten perusteella kunnostussoraikot
sijaitsevat pääosin liian hitaassa virrassa ja niiden soran raekoko on liian tasakokoista.
Monipuolinen pohja-aineksen kokojakauma, kohtuullinen virrannopeus ja ison kiven
sijainti lähettyvillä lisää soraikon käytön todennäköisyyttä kudussa. Kunnostussoraikkoja
on saattanut sijaita aiemmin myös nopean virran alueilla, mutta niiden herkän liikkuvuuden
vuoksi, johtuen mm. tasakokoisesta raekoosta, ovat ne saattaneet huuhtoutua vuosien
myötä pois kutuun sopivilta alueilta. Pienilläkin korjaus- ja investointitoimilla olisi
mahdollista parantaa olemassa olevia kunnostussoraikkoja tuottavammiksi.
...
Lotic waters are diverse habitats which have a wide variety of species adapted into. Today
almost all of the lotic water types are affected by different anthropogenic influences, and
they are among the most degraded water systems throughout the world. In Finland many of
the smallest rivers and creeks have been modified during the 19th and 20th century to be
suitable for log floating. At that time river channels were straightened, larger rocks blasted
and smallest islands removed to ease the log flow. Modifications increased the water
velocity and decreased particle retention capacity. Spawning gravels of salmonids ware
flushed gravels to unsuitable conditions for their egg development. Today most of the
rivers have been restored. From fisheries perspective the main concept has been increasing
the suitable habitat for offspring of salmonids. Creating gravel beds in riffle section as
artificial spawning grounds has also been one of the most important actions for the
restorations. Results have been more or less erratic. In general, the restorations have not
been able to raise salmonid densities. This research concentrates to comparing the different
microhabitat factors between the man-made and natural gravel beds and also comparing
them by the level of use in spawning. Results show that most man-made gravel beds are
located in slower water current compared to the natural gravel areas. The heterogenic
composition of different particle sizes, moderate water velocity and large rock positioning
nearby increases the probability of usage of the particular gravel bed for spawning. Manmade
restoration gravels might have been located in faster flow earlier, but by now they
have been flushed to unsuitable habitats, partly because of their solid, unilateral size, which
makes them unstable. With rather minor reconstruction of the current gravel beds, it could
be possible to make them much more reproductive than they are now.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Taimenen (Salmo trutta) kutupaikkavalinta Keski-Suomen koskissa
Tammela, Ilkka (2009) -
Taimenen (Salmo trutta L.) ja siian (Coregonus lavaretus L.) in situ -mädinhaudontakokeet metallikaivoksen jätevesipäästöjen vaikutusarvioinnissa
Hannula, Maija (2019)Kaivostoiminnalla voi olla huomattavia vaikutuksia makeanveden ekosysteemeihin. Talvivaaran monimetallikaivoksen bioliuotusprosessista lasketaan vesistöihin happamia metalli- ja sulfaattipitoisia jätevesiä. Happamissa ... -
Risupadot, putoukset ja tierummut taimenen (Salmo trutta) vaellusesteinä pienissä virtavesissä : kotiutumiskäyttäytymiseen perustuva tutkimus
Uusitalo, Maria (2015)Virtavesissä kalojen liikkumista saattavat rajoittaa luonnostaan muodostuneet tai ihmisen rakentamat vaellusesteet. Muun muassa tienrakennuksen yhteydessä asennetut tierummut voivat estää kalojen kulun osittain tai kokonaan. ... -
Keinotekoinen uoma taimenen (Salmo trutta L.) elinympäristönä verrattuna luonnonuomiin
Koski, Alisa (2021)Virtavesiympäristöjen biodiversiteetti heikkenee mm. jokien patoamisen takia. Ekologinen kompensaatio on biodiversiteetin palauttamisen tapa, jossa yhdellä alueella tapahtunut ympäristön tuhoutuminen kompensoidaan uudella ... -
Kutupesän ominaisuudet sekä mätimunien isotooppikoostumus kuteneiden taimenten (Salmo trutta) koon ja vaellusten arvioinnin työkaluna
Sivonen, Olli (2015)Taimen (Salmo trutta L.) on kasvu- ja elinkiertostrategioiltaan monipuolinen kalalaji. Se voi elää koko elinikänsä niin pienissä puroissa kuin suuremmissa joissa, käyden mahdollisella syönnösvaelluksella järvellä tai ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.