Kutupesän ominaisuudet sekä mätimunien isotooppikoostumus kuteneiden taimenten (Salmo trutta) koon ja vaellusten arvioinnin työkaluna

Abstract

Taimen (Salmo trutta L.) on kasvu- ja elinkiertostrategioiltaan monipuolinen kalalaji. Se voi elää koko elinikänsä niin pienissä puroissa kuin suuremmissa joissa, käyden mahdollisella syönnösvaelluksella järvellä tai merellä. Eri alueilla eläessään ja ruokaillessaan taimen käyttää isotooppiselta koostumukseltaan hyvinkin erilaista ravintoa. Ravinnon mukana tulevien typen ja hiilen vakaiden isotooppien suhteet pystytään määrittämään kalan suomuista ja niiden perusteella voidaan melko luotettavasti päätellä, onko kyseinen yksilö käynyt syönnöksellä järvessä tai meressä vai viettänyt valtaosan ajastaan paikallisena yksilönä joessa. Myös taimenen mätimunista voidaan määrittää isotooppisuhteet. Tällöin saadut tulokset heijastavat suurimmaksi osaksi kuteneen taimennaaraan isotooppisuhteita. Taimenten vaellustutkimusta voidaan tehdä myös kalamerkintöjen tai kutupesäinventointien avulla. Oletuksena kutupesäinventoinneissa on, että paikallisia naaraita suuremmaksi kasvavat vaeltavat naaraat tekevät suuremman kutupesän. Tietyn raja-arvon määrittäminen esimerkiksi kutupesän pituudelle erottamaan järvivaeltavan ja paikallisen naaraan tekemät kutupesät toisistaan ei ole kuitenkaan yksiselitteistä. Tutkimuksessa kerättiin taimenen mätimunia yhteensä 109 kutupesästä kuudelta eri joelta. Kutupesistä mitattiin veden syvyys, pituus, leveys ja virrannopeus. Mätimunille tehtiin vakaiden isotooppien analyysi hiilen ja typen suhteen. Tässä tutkimuksessa ei pystytty luotettavasti käyttämään hiilen ja typen isotooppisuhteita erottamaan järvivaeltavia ja paikallisia naaraita toisistaan. Suuremmat kutupesät löytyivät keskimäärin syvemmältä sekä niistä löytyi keskimäärin kuivamassaltaan painavampia mätimunia.

Brown trout (Salmo trutta L.) is a versatile species based on its growth and lifetime strategy. It can live its whole life either in creeks or in rivers, migrating potentially to a lake or to the sea to feed. While living in different environments brown trout consumes isotopically distinct nutrition. Carbon and nitrogen isotope ratios of the nutrition can be quantified from scales. Based on those values it can be quite reliably concluded whether a certain individual has migrated to a lake or to the sea to feed or if it has spent most of its life as a resident individual in a river. Isotope ratios can also be quantified from brown trout eggs. In that case the isotope ratios reflect mainly the ratios of the female fish. Migration research can also be done by fish tagging and redd counting. The presumption in redd countings is that compared to resident females, the bigger growing migrating females make a bigger redd. Defining a certain threshold value for example for redd length to differentiate redds made by migrating females and resident females is not that straightforward. In this study 109 brown trout egg samples were collected from six rivers. Depth, length, width and stream velocity were measured from redds. In this study I did not succeed to reliably differentiate resident individuals from migrating ones based on carbon and nitrogen isotope ratios. Bigger redds were found on average from areas of deeper water and eggs found from those were heavier on average.