Lohtajalaisnuorten ja -eläkeläisten murreasenteita

Abstract

Kandidaantintutkielmassani tarkastelen lohtajalaisten murreasenteita. Aihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti relevantti, sillä Lohtaja liitettiin Kokkolaan kuntaliitoksessa vuonna 2009 ja nämä yhteen liitetyt alueet ovat kielellisesti hyvin erilaisia. Lohtajalla puhutaan keskipohjalaismurretta, kun taas Kokkola historiallisesti ruotsinkielisenä alueena ei kuulu mihinkään murrealueeseen. On oleellista selvittää ei-lingvistien eli maallikkojen käsityksiä murteesta ja kielestä tällaisilla alueilla. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaiseksi Lohtajan murre koetaan ja millaisia asenteita Lohtajan murteeseen ja sen puhujiin kohdistuu? Millaiseksi lohtajalaiset kokevat oman kielimuotonsa? Miten lukiolais- ja eläkeläisinformanttien käsitykset kielestä ja murteesta eroavat toisistaan?

Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on kansanlingvistiikka, joka keskittyy tutkimaan maallikkojen kielihavaintoja ja –käsityksiä. Kansanlingvistiikassa tutkitaan siis maallikkojen käyttämää metakieltä eli puhetta kielestä. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää lohtajalaista: kolmea yli 80-vuotiasta eläkeläistä ja kuutta 18-vuotiasta lukiolaista. Työssäni vertailen näiden kahden ryhmän kielikäsityksien eroja.

Nuorilla haastateltavilla oli Lohtajan murteesta pääasiassa positiivisia mielikuvia: murretta luonnehdittiin mm. iloiseksi, kotoisaksi ja rennoksi. Eläkeläiset puolestaan kuvasivat murrettaan vanhanaikaiseksi ja jopa rumaksi. Lähes jokainen haastateltava koki puhuvansa jonkinasteista Lohtajan murretta, mutta ikäryhmien väliltä löytyi silti eroja: useimmat lukiolaiset ajattelivat puhuvansa Lohtajan murteen ja yleiskielen välimuotoa, kun taas eläkeläiset määrittelivät kielimuotonsa ainoastaan Lohtajan murteeksi.

Erot lukiolaisten ja eläkeläisten käsityksissä todennäköisesti johtuvat näiden ryhmien erilaisesta elämäntilanteesta: eläkeläiset ovat asuneet koko ikänsä Lohtajalla, kun taas nuoret käyvät lukiota Kokkolassa; heillä on siis tilaisuus tarkkailla kieltä Lohtajan ja oman kotimurteen ulkopuolella ja siten tulla tietoisemmiksi kielestä ja sen ilmiöistä.