Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorSeilonen, Marja
dc.contributor.advisorNissi, Riikka
dc.contributor.authorRapi, Iida
dc.date.accessioned2016-05-11T13:04:02Z
dc.date.available2016-05-11T13:04:02Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49730
dc.description.abstractKandidaantintutkielmassani tarkastelen lohtajalaisten murreasenteita. Aihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti relevantti, sillä Lohtaja liitettiin Kokkolaan kuntaliitoksessa vuonna 2009 ja nämä yhteen liitetyt alueet ovat kielellisesti hyvin erilaisia. Lohtajalla puhutaan keskipohjalaismurretta, kun taas Kokkola historiallisesti ruotsinkielisenä alueena ei kuulu mihinkään murrealueeseen. On oleellista selvittää ei-lingvistien eli maallikkojen käsityksiä murteesta ja kielestä tällaisilla alueilla. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaiseksi Lohtajan murre koetaan ja millaisia asenteita Lohtajan murteeseen ja sen puhujiin kohdistuu? Millaiseksi lohtajalaiset kokevat oman kielimuotonsa? Miten lukiolais- ja eläkeläisinformanttien käsitykset kielestä ja murteesta eroavat toisistaan? Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on kansanlingvistiikka, joka keskittyy tutkimaan maallikkojen kielihavaintoja ja –käsityksiä. Kansanlingvistiikassa tutkitaan siis maallikkojen käyttämää metakieltä eli puhetta kielestä. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää lohtajalaista: kolmea yli 80-vuotiasta eläkeläistä ja kuutta 18-vuotiasta lukiolaista. Työssäni vertailen näiden kahden ryhmän kielikäsityksien eroja. Nuorilla haastateltavilla oli Lohtajan murteesta pääasiassa positiivisia mielikuvia: murretta luonnehdittiin mm. iloiseksi, kotoisaksi ja rennoksi. Eläkeläiset puolestaan kuvasivat murrettaan vanhanaikaiseksi ja jopa rumaksi. Lähes jokainen haastateltava koki puhuvansa jonkinasteista Lohtajan murretta, mutta ikäryhmien väliltä löytyi silti eroja: useimmat lukiolaiset ajattelivat puhuvansa Lohtajan murteen ja yleiskielen välimuotoa, kun taas eläkeläiset määrittelivät kielimuotonsa ainoastaan Lohtajan murteeksi. Erot lukiolaisten ja eläkeläisten käsityksissä todennäköisesti johtuvat näiden ryhmien erilaisesta elämäntilanteesta: eläkeläiset ovat asuneet koko ikänsä Lohtajalla, kun taas nuoret käyvät lukiota Kokkolassa; heillä on siis tilaisuus tarkkailla kieltä Lohtajan ja oman kotimurteen ulkopuolella ja siten tulla tietoisemmiksi kielestä ja sen ilmiöistä.fi
dc.format.extent28
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherkansanlingvistiikka
dc.subject.othermurteet
dc.subject.otherasenteet
dc.subject.othermetakieli
dc.titleLohtajalaisnuorten ja -eläkeläisten murreasenteita
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201605112500
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.date.updated2016-05-11T13:04:03Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot