Organisaatio muutoksessa: työntekijöiden, keskijohdon ja ylimmän johdon kokemuksia muutosprosessista

Abstract

Tämän pro gradu tutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia erään kansainvälisen konsernin Suomen yksikön toiminto-osaston rakenteellista muutosta ja sen vaikutuksia. Mielenkiinnon kohteena tutkimuksessa on ollut kuulla ihmisiä heidän kokemuksistaan muutoksessa. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla kohdeyrityksen henkilökuntaa. Työntekijätaso sekä keskijohto haastateltiin ryhmähaastatteluin ja ylin johto yksilöhaastatteluin. Yhteensä ryhmähaastatteluihin osallistui 37 henkilöä, joista 26 työntekijäpuolen haastatteluihin ja 11 keskijohdon haastatteluihin. Yksilöhaastatteluja oli kolme kappaletta. Haastateltavat kokivat, että muutoksen toteutuksessa olisi ollut parantamisen varaa niin suunnitelmallisuuden, tiedottamisen, osallistamisen kuin tuenkin kannalta. Muutoksesta tiedottaminen oli haastateltavien mielestä hoidettu puutteellisesti. Työntekijäpuolen ja keskijohdon haastateltavat olisivat toivoneet osallistavampaa otetta muutoksen toteuttamisessa. Tukea muutokseen olisivat kaivanneet erityisesti keskijohdon haastateltavat. Ihmisten suhtautumisessa muutokseen oli selkeimmin eroja työntekijäpuolen haastateltavien keskuudessa. Osa ajatteli muutoksen olleen välttämätön, osa taas ei nähnyt muutoksen tarpeellisuutta ja osa ymmärsi kyllä muutoksen tarpeellisuuden, mutta ei ollut vakuuttunut muutoksen toteuttamistavasta. Keskijohto ja ylin johto taas näkivät muutoksen välttämättömänä. Muutoksen mahdollisuuksina nähtiin joustavuuden lisääntyminen, toimintatapojen ja tuotteiden yhtenäistyminen, yhteistyön parantuminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen, uuden oppiminen ja kilpailukyvyn parantuminen. Uhkina tai haasteina taas nähtiin muutoksen aiheuttama epävarmuustila, mahdolliset resurssien karsimiset, liian raskas rakenne, organisaatiokulttuurin muutokset, aikaerojen tuomat haasteet ja uudenlainen kilpailuasetelma. Toiveina ja parannusehdotuksina haastateltavat mainitsivat muutoksen läpinäkyvyyden parantamisen, lopputuloksen selkeämmän visioinnin, muutosviestinnän avoimuuden ja aikataulujen pitämisen, ihmisten paremman osallistamisen, tiimiytymisen tukemisen, muutoksen lopputuleman hahmottelun, esimiesten aktiivisemman roolin, budjetin muutoksen toteuttamiseen ja uusiin työtehtäviin sujuvamman siirtymisen.