Tenhi-yhtyeen kappale Sutoi samanoinnin narratiivisena kuvauksena
Authors
Date
2016Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Tutkielmassa tarkasteltiin suomalaisen nykykansanmusiikkiyhtye Tenhin Sutoi-kappaleen kykyä kuvata narratiivisesti klassisen siperialaisen samanoinnin keskeisintä rituaalitoimea, samanointi-istuntoa. Työssä selvitettiin, minkälaisia samanistisiksi tulkittavia merkityssisältöjä kappaleesta avautuu ja miten näitä merkityksiä voidaan paikantaa.
Aihepiiriä lähestyttiin filosofisen hermeneutiikan ja musiikkihermeneutiikan keinoin. Niiden mukaisesti Sutoi-kappale nähtiin kulttuurihistoriallisesti paikantuvana taideteoksena, jolla on sekä kyky rakentaa kulttuurisesti sitoutuneita merkityksiä että viestiä niitä dialektisessa suhteessa tulkitsijan kanssa. Tulkinnan työkaluina sovellettiin hermeneuttisten ikkunoiden teoriaa (Kramer), uskontotieteellistä samanointi-istunnon motiivianalyyttistä rakennemallia (Siikala) ja audiovisuaalisen aineiston analyysiin luotua diegeettisyyden käsitteistöä (Gorbman).
Tulkinnasta paljastui, että hermeneuttisessa dialogissa Sutoi-kappaleesta voidaan muodostaa narratiivi, joka kuvaa samanointi-istuntoa samanoivan samaanin näkökulmasta. Merkityksiä paikannettiin sitaattisisältöisinä instrumentaatiosta ja sanoituksesta, tekstuaaliset viittaukset paikantuivat teoksen luonteen takia vain sanoitukseen. Viittausten pohjalta tulkintaan avautui rakenteellinen trooppi. Se nimettiin Sydäntroopiksi ja sillä merkittiin Sutoi-kappaletta hallitsevaa musiikillista motiivia. Motiivin nähtiin kuvaavan samanistisen kulttuurin ydinhahmoa, samaania, tärkeimmän musiikillisen rituaalityökalunsa – kehärummun – kanssa.
Tutkielma osoittaa yhden tavan, jolla suomalainen nykykansanmusiikki kommunikoi pohjoisen kansanperinteen kanssa. Samalla se osoittaa tavan, jonka avulla suomalaista nykykansanmusiikkia voidaan musiikkikulttuurina määritellä. Perinteellisen musiikkivarannon lainaaminen on nykykansanmusiikille tyypillinen tapa kommunikoida historiansa kanssa. Tutkielman tuloksista nousee esiin osoitus, että suhde perinteeseen voi olla myös epäsuorempi ja rakentua soivaa musiikkia laajempien kulttuuristen ja ulkomusiikillisten yhteyksien varaan.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Magia ja semioosi : semioottinen analyysi castanedismin "maailman pysäyttämisestä" ja "tekemisestä"
Solimeïs, Helmi (2021)Tutkielmani käsittelee Carlos Castanedan The Teachings of Don Juan -saagan maagista maailmankuvaa semioottisesta eli merkitystä ja sen muodostumista pohtivasta perspektiivistä. Yhdistämällä akateemisen semiotiikan, mytologian ... -
Metafora : ikkuna kieleen, mieleen ja kulttuuriin
Harvilahti, Lauri (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992) -
Onks tavallinen koe vai sellanen, missä pitää miettii? : ympäristölähtöisen terveyskasvatuspedagogiikan kehittäminen narratiivisena toimintatutkimuksena
Niemi, Reetta (University of Jyväskylä, 2009) -
Kulttuurikuvia kivissä : pragmaattisia lähestymistapoja pohjoisen Fennoskandian pyyntikulttuurien kalliotaiteeseen
Kekäläinen, Esa (2014)Tutkielmassa käsitellään kalliotaidetta pragmaattisesta näkökulmasta. Pohdinnan kohteena ovat käytännön elämään liittyneet merkitykset, joita pohjoisen Fennoskandian kalliotaiteiden kuvilla ja kuvakallioilla mahdollisesti ... -
Rukoilin suklaakakkujen jumalia : ruokablogikirjoitus narratiivisena tekstilajina
Hämäläinen, Heli (2017)Ruokablogikirjoitus on suosittu tekstilaji, jota luetaan ja kirjoitetaan paljon. Ruoasta on kirjoitettu kautta aikain, mutta uusmedia on muuttanut kirjoittajien asemaa siten, että kuka vain voi olla julkaisija. Ruokablogikirjoitus ...