Ruokablogikirjoitus on suosittu tekstilaji, jota luetaan ja kirjoitetaan paljon. Ruoasta on kirjoitettu kautta aikain, mutta uusmedia on muuttanut kirjoittajien asemaa siten, että kuka vain voi olla julkaisija. Ruokablogikirjoitus erottuu muusta ruokamediasta henkilökohtaisuudellaan ja narratiivisella eli kertovalla otteellaan. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tutkittu, millainen ruokablogikirjoitus tarkalleen on tekstilajina, miten se rakentuu tai millaiseksi kertova ote on muovannut sen.
Tässä tutkimuksessa selvitetään, millainen tekstilaji on suomalainen harrastajabloggaajan ruokablogikirjoitus. Tarkempia tutkimuskysymyksiä on neljä: 1. Mikä on ruokablogikirjoituksen tehtävä eli viestinnällinen tavoite? 2. Millaisista funktionaalisista jaksoista ruokablogikirjoitus koostuu? 3. Kuinka narratiivisia jaksoja käytetään ruokablogikirjoituksissa? 4. Millainen on ruokablogikirjoituksen todennäköinen rakenne?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu John M. Swalesin ja Vijay K. Bha
tian tekstilajiteorioitten pohjalta. Tekstilajin rakennetta lähestytään Ruqaiya Hasanin kehittämän rakennepotentiaalin näkökulmasta eli selvitetään, millaiset tekstin kokonaisrakenteen ratkaisut ovat mahdollisia ruokablogikirjoituksessa. Narratiivisia jaksoja käsitellään Labovin ja Waletzkyn tunnetun kertomusskeeman kautta.
Aineistona on 50 ruokablogikirjoitusta, jotka on koottu kymmenestä suomalaisesta harrastajabloggaajan ruokablogista. Tutkimusmenetelminä käytetään Bhatian moninäkökulmaista tekstilajianalyysiä. Ruokablogikirjoitusten sisältämiä kuvia ja linkkejä tarkastellaan osana multimodaalista tekstilajia.
Tutkimuksessa selvisi, että ruokablogikirjoituksen viestinnällinen tavoite on jakaa ruokaan liittyviä tarinoita, tietoa ja tunnetta. Viestinnällisen tavoitteen toteuttamiseksi käytetään neljäätoista funktionaalista jaksoa. Niitä ovat kaikkiin ruokablogikirjoituksiin sisältyvä otsikko, reseptiin liittyvät houkuttelu, ainesosaluettelo, valmistusohje, riittävyysarvio ja tarjoiluehdotus, narratiiviset jaksot abstrakti, orientaatio, komplikaatio, evaluaatio, resoluutio ja kooda sekä muut jaksot viittaus ja huomio. Näistä viittaus- ja huomiojaksot on luotu tätä tutkimusta varten. Kuvat toimivat tekstin tapaan funktionaalisina jaksoina. Narratiivisia jaksoja käytetään niin osittaisten kuin kokonaisten kertomusten rakentamiseen, ja yksittäinen ruokablogikirjoitus voi sisältää useita erillisiä tai sisäkkäisiä kertomuksia. Tekstilajina ruokablogikirjoitus on kompleksinen, eikä sille hahmotu vain yhdenlaista kokonaisrakennetta. Ruokabloggaajat hyödyntävät tekstilajin resursseja tehokkaasti ja muuntelevat niitä tarpeittensa mukaan.
Tulokset täydentävät tietoa suomenkielisen vapaa-ajan tekstilajin rakentumisesta. Vapaa-ajan tekstilajien kirjoittamiseen liittyvät vapaudet saattavat toisinaan heijastua tiukemmin normitettujen tekstien puolelle.
...
