Kilpailun yhteys motivaatioilmaston ja tavoiteorientaation kokemiseen urheilu- ja ei-urheiluluokkalaisilla

Abstract

Ronkainen, Jere & Tuisku, Rosa-Maria. 2016. Kilpailun yhteys motivaatioilmaston ja tavoiteorientaation kokemiseen urheilu- ja ei-urheiluluokkalaisilla. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yli-opisto. Kasvatustieteiden laitos. 65 sivua ja 2 liitettä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yläkouluikäisten urheiluluokkalaisten suhtautuminen kilpailuun eroaa ei-urheiluluokkalaisten kokemuksista koululiikunta-tunneilla. Tutkimme liikuntatuntien motivaatioilmastoa ja tavoiteorientaatiota suhteessa kilpailullisuuteen. Selvitimme myös sukupuolten välisiä eroja kilpailullisuuden ja motivaatioilmaston kokemisessa sekä tavoiteorientaatiossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella neljästä eri yläkoulusta kahdesta eri kaupungista vuoden 2015 aikana. Lopullisesta vastaajajoukosta (N=312) urheiluluokkalaisia oli 218 (poikia 119 ja tyttöjä 99). Ei-urheiluluokkalaisia vastaajista oli 94 (poikia 63 ja tyttöjä 31). Mittareina käytimme A 2 x 2 Achievement Goals Questionnaire for Sport –mittaria (Conroy, Elliot & Hofer 2003), Soinin (2006) väitöskirjan koululiikunnan motivaatioilmastomittaria sekä Salopellon ja Sarkkisen (2014) pro gradu –tutkielmaan pohjautuvaa kilpailullisuusmittaria. Tuloksista kävi ilmi, että urheiluluokkalaiset kokivat kilpailun keskimäärin miellyttävämpänä kuin ei-urheiluluokkalaiset. Erittäin kilpailulliset urheiluluokkalaiset kokivat autonomiaa lukuun ottamatta kaikki motivaatioilmastomuuttujat sekä tavoiteorientaation ulottuvuudet korkeammiksi kuin muut ryhmät. Sukupuolten välisistä eroista kävi ilmi, että urheiluluokkalaiset pojat olivat minäorientoituneempia ja kokivat motivaatioilmaston minäsuuntautuneempana kuin kaikki muut ryhmät. Sekä urheiluluokkalaiset tytöt että pojat olivat tehtäväorientoituneempia kuin ei-urheiluluokkalaiset oppilaat. Ei-urheiluluokkalaisten tyttöjen ja poikien väliltä ei kuitenkaan löytynyt eroja minäorientaation osalta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suuri osa oppilaista kokee kilpailun käytön liikuntatunneilla hyväksyttävänä, mutta opettajan vastuulla on huolehtia kilpailun järjestämisestä siten, että se tukee tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa.