Presidentti - yksi kaikkien puolesta? : vuoden 2012 presidentinvaalin ehdokkaiden kampanjaretoriikan analyysi Kenneth Burken identifikaatioteorian näkökulmasta

Abstract

Tutkielma käsittelee presidentinvaalin 2012 kampanjaretoriikkaa. Lähtökohdan retoriikan tutkimiselle antavat Kenneth Burken identifikaatioteoria, pelastusdraaman käsitteistö sekä jumal- ja paholaistermit. Tutkielman tehtävänä on arvioida Suomen presidentinvaalin 2012 neljän ehdokkaan, Pekka Haaviston, Sauli Niinistön, Timo Soinin ja Paavo Väyrysen kampanjaretoriikkaa. Lukutapaan nojaten analysoin, millaisen pelastustarinan ehdokkaat blogikirjoituksissaan muodostivat, mitkä termit nousivat ehdokkaiden retoriikassa kyseenalaistamattomaan asemaan ja miten laajasti ehdokkaat pystyivät samastumaan yleisönsä kanssa. Tutkimusaineiston muodostavat pääasiassa Haaviston, Niinistön, Soinin ja Väyrysen blogikirjoitukset. Blogi tarjoaa ehdokkaille alustan nostaa vaalikampanjan agendalle heidän omien intressiensä mukaisia teemoja. Julkinen keskustelu vaikutti kuitenkin siihen, mitkä teemat painottuivat ehdokkaiden kampanjassa. Ajallisesti tarkastelen ehdokkaiden kirjoituksia pääsääntöisesti ehdokkuuden varmistuttua. Presidenttiehdokkaan on saatava yli puolet annetuista äänistä ensimmäisellä tai viimeistään toisella kierroksella tullakseen valituksi presidentiksi. Näin ollen ehdokkaan tulisi pyrkiä laajaan identifikaatioon äänestäjien kanssa. Myös presidenttiehdokkaiden kampanjatunnukset viittaavat usein koko Suomen representaatioon. Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki ehdokkaat eivät kuitenkaan pyrkineet identifioitumaan mahdollisimman laajan yleisön kanssa. Presidentinvaalissa ehdokkaiden retoriikkaan vaikuttavat heidän lähtöasetelmansa, kuten puoluetausta ja perinteinen kannatusalue. Lisäksi monivivahteisuutta retoriikkaan lisäävät ehdokkaiden itselleen asettamansa tavoitteet ja presidentinvaalin kaksivaiheisuus. Tutkimustulosten perusteella laajoja kansanjoukkoja yhdistävä kampanjaretoriikka osoittautui tehokkaammaksi keinoksi kuin vastakkainasettelua korostava pyrkimys identifikaatioon erottautumisen kautta. Presidentinvaalin toiselle kierrokselle pääsivät Niinistö ja Haavisto, joista ensin mainittu valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.